Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Sotalaivamme helppoja maaleja

  • Sotalaivamme helppoja maaleja

Merivoimillamme on suuri hankintakokonaisuus vireillä. Kyseessä on laivaston uusiminen lähitulevaisuudessa Laivue 2020 -hankkeen puitteissa.

Tarkoituksena on hankkia neljä keskenään samanlaista monitoimiperiaatteella toimivaa taistelulaivaa, jotka muodostaisivat avomerilaivastomme rungon. Nämä neljä noin sata metriä pitkää korvettia korvaisivat erityyppisiä vanhempia aluksia.

Hanke on ollut vireillä useita vuosia, mutta itseäni sen perusteet ihmetyttävät edelleen. Laivastomme virallisena olemassaolon syynä on turvata kauppamerenkulkumme. Suomessa käy vuosittain 30 000 kauppalaivaa. Millähän tavoin nuo ajatellut kahtena parina toimivat laivat pystyisivät turvaamaan tavarahuoltomme, sitä voi kukin pohtia. Saman kysymyksen voi tietenkin esittää nykyisestäkin ajasta; ovatkohan armeijamme doktriinit tästä maailmasta.

Alusten kappalehintana olisi 300 miljoonaa euroa. Lukuarvon pienuus ihmetyttää, koskapa saksalaisten hieman pienempien korvettien hankintahinnaksi on arvioitu 400 miljoonaa euroa kappaleelta. Yhteishinta 1,2 miljardia euroa siis tullee ylittymään reilusti. Päälle sitten suurehkot käyttökustannukset.

Voikin kysyä, että miksi hankkia neljä kallista saaristo-olosuhteisiin soveltumatonta vihollisen jatkuvassa tarkkailussa olevaa laivaa ylipäätään. Miksi sijoittaa kallista ja tarpeellista aseistusta merillä toimiville haavoittuville laveteille, jotka sotilaallisessa konfliktissa vihollinen tuhoaa ensi töikseen.

Ja miksei siis sijoiteta riittävää määrä meripuolustusohjuksia liikkuville maalaveteille (kuorma-autot), joita vihollinen ei pysty millään kaikkia seuraamaan ja jotka ovat paljon halvempia. Sekä miksei panosteta meren osalta pääasiassa rannikkopuolustukseen, jolla estetään rannikkojääkäriaselajin myötä maihinnousut sopivien saaristossa toimivien alusten tukemana.

Kannattaa muistaa 30-luvulla ennen talvisotaa vähien puolustusmäärärahojen suuntaaminen kahteen panssarilaivaan, jotka olivat varsin hyödyttömiä. Talvisodassa ne pidettiin turvassa Turun edustalla. Jatkosodassa toinen ajoi miinaan ja toinen oli osana Helsingin ilmatorjuntaa ollen varsin kallis lavetti.

Vaikuttaa siltä, että merivoimien tavoitteet ovat hakusessa. Parikymmentä vuotta sitten kehitettiin ilmatyynyaluksia ohjuslaveteiksi. Hanke onneksi lopetettiin. Samoihin aikoihin rannikkotykistö siirtyi merivoimien haltuun ja melkein heti aloitettiin täysin toimintakuntoisten rannikkotykkien hävittäminen.

Sivumennen sanoen, jatkosodan jälkeen neuvostokenraalit vaativatkin ranikkotykkejä hävitettäviksi. Suomalaiset onnistuivat neuvotteluissa vakuuttamaan, että niitä tarvitaan YYA-sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseen. Mutta siis käytännössä heti, kun YYA-sopimus mitätöitiin, niin omat kenraalimme (tai amiraalimme) päättivät hävittää ne.

Tuo Laivue 2020 -hanke pitäisi ehdottomasti jättää tekemättä, ja parantaa tuolla summalla rannikkopuolustusta yleensä, ja erityisesti maalta ammuttavien meritorjuntaohjuksien osalta sekä lisätä puolustusvoimien henkilöstöä. Rauhanaikaista merivalvontaa kehittäisin rajavartiolaitoksen puitteissa ja tarvittaessa lisäisin sen miehistöä ja kalustoa sekä kaluston laatua, rahaa jäisi tähänkin noista korveteista.

Välttämällä sitoutumista Laivue 2020 -tyyppisiin kiviriippoihin, voisimme myös pysyä tulevaisuuden kehityksessä mukana esimerkiksi pienten miehittämättömien alusten osalta. Korvettien myötä kätemme olisivat sidotut pitkiksi ajoiksi hankkeeseen, jonka hyöty Suomen puolustamisessa on vähintäänkin kyseenalainen.

Jotkut ovat ehkä sitä mieltä että armeijamme johto tietää mitä tekee, eikä siviilien tulisi neuvoa. Tässä mielessä kannattaa vilkaista myös päinvastaista argumentaatiota.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Niin kauan kuin maalla on laivasto, pitää olla myös aluksia, joilla kehdataan tehdä laivastovierailuja, ja joiden kannella amiraalit voivat poseerata sopivissa tilaisuuksissa univormut päällä ja kunniamerkit rinnassa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tuossa ajatuksessa voi olla huima perä. Psykologinen vaikutus voi esittää uskottua suurempaa osaa näissäkin hankinnoissa. Rolex kädessä voi tuottaa suurta itsevarmuutta omistajalleen, vaikka kellolla ei ole mitään vastinetta tunteelle todellisuudessa. Näkyvää ja voimakasta. Sitä ovat suuret laivat satamassa korkeimman päällystön silmissä.

Siispä panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen, ei tykkiveneitä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Laivat voivat toimia vain niin kauan kuin niillä on riittävä ilmasuoja ilmavoimien toimesta tai tuki maalta, jolloin ne voivat operoida rannikkotykkien ja ohjusten suojassa.

Japanin laivaston osittainen tuho Leytenlahden taistelussa 1944 sekä taistelulaiva Yamaton tuhoutuminen myöhemmin ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhdysvallat laivasi kymmenillä lentotukialuksilla Tyynelle valtamerelle sadoittain hävittäjäpommittajia, jotka hyökkäsivät pommein ja torpedoin vailla ilmasuojaa olevien japanilaisosastojen kimppuun.

Vahvasta ilmatorjunnasta huolimatta laivat upotettiin yksi kerrallaan.

Sama kohtalo oli Saksan laivaston superaluksilla Bismarckilla ja Tirpitzillä. Ne molemmat tuhottiin lentokoneilla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa on ajateltu näin jo pitkään. Ruotsin pintataistelualuksissa on heikompi ilmatorjunta kuin Suomen vastaavissa aluksissa. Mitä ilmeisemmin Ruotsissa on tämän takana ajatus paikallisen ilmaherruuden välttämättömyydestä pintataistelualuksilla sodittaessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Onko blogistille diplomi-insinöörinä ja kaupunginvaltuutettuna tullut koskaan mieleen kysyä blogissa esitettyjä asioita suoraan keneltäkään Merivoimien insinööriupseerilta tai meriupseerilta kommodorista alkaen ylöspäin?

Tässähän näitä perusteluja on esitetty: https://www.defmin.fi/laivue2020

Mitkä niistä ovat blogistin käsityksen mukaan virheellisiä?

Entä mikä on se blogistin ehdottama parempi tapa turvata Suomen merellinen huoltovarmuus Itämeren sodan aikaisessa toimintaympäristössä 2020-luvun puolivälistä lähtien? Missä on käytössä niitä pieniä ja miehittämättömiä aluksia ja mitä kokemuksia niistä on saatu merisodan oloissa? Antaapa siis tulla sitä päinvastaista argumentaatiota, näin maallikkona kun kiinnostaisi tietää.

Mitäs muuten tästä sanotte? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270247...

Ei niin, että Suomi saisi oikeasti käyttöönsä ydinohjuksia. Mutta vaikuttaa siltä kuin Laivue 2020:sta olisi tulossa neljä huipputeknologista mertakulkevaa linnaketta modernein sensori- ja asejärjestelmin ja viimeistä huutoa olevin omasuojajärjestelmin. Että sellaisia "helppoja maaleja". Mitä niistä vielä puuttuu?

Käyttäjän JuhaVuorioOulu kuva
Juha Vuorio

anteeksi viivästyminen vastaamisessa, on ollut kiirettä vaaliasioissa, mm. kuusi vaalitapahtumaa nyt kolmessa päivässä,

olen toki keskustellut aiheesta sota-asioista minua paremmin tietävien kanssa, mutta antamasi keskustelukumppanien kriteetit eivät kyllä täyty,

kävin läpi tuota puolustusministeriön perusteluosaa (miksi), miinoitus on siellä mielestäni kuta kuinkin ainoa järkevä näkökohta, mutta kuvittelen, että nekin tehtäisiin saaristossa, eikä avomerellä,

muutoin tekstit ovat tyyliä: "Laivue 2020 on tärkeä hanke Suomelle. Uudet alukset muodostavat rungon tulevaisuuden merelliselle puolustukselle. Ilman uusia aluksia Merivoimat ei pystyisi vuoden 2025 jälkeen sen lakisääteisiin puolustustehtäviin"

ja perustelussa määritellään merivoimien tehtävät, jotka siis edellyttävät noiden avomerikorvettien hankkimista:
"- Torjuu mereltä tulevat hyökkäykset
- Estää alueloukkaukset
- Suojaa meriyhteydet
- Tukee muita viranomaisia
- Osallistuu kriisinhallintaan ja kansainvälisen avun antamiseen..."

täytyy sanoa, että nuo eivät ole mitään rationaalisia perusteita, vaan lista asioista, jotka ovat mielestäni osin haavekuvia, osin sellaisia, että noihin en ainakaan minä laittaisi miljardeja rahaa,

toki myönnän, että otsikkoni oli hieman räväkkä, varmaankin asiallisempi olisi ollut vaikkapa: "Sotalaivojemme hyödyt kyseenalaisia",

Suomen Sotilaan (olen tilaaja) numerossa 2/2018 käytiin läpi skenaariota Venäjän hyökkäyksestä tällaista korvettia vastaan. Tuloksena oli että saattaa selvitä yhdestä hyökkäyksestä, tai olla selviämättä, mutta sen jälkeen laiva olisi joka tapauksessa aika hyödytön, kun torjuntaohjukset yms olisivat lopussa. En nopealla lukemisella pystynyt tuosta Pesosen artikkelista päättelemään onko korvettien suunniteltua ilmatorjuntakykyä nostettu tuon jälkeen. Mutta eikö kannattaisi laittaa it-kyvykkyyttä mantereelle kuorma-autojen laveteille vaikka kaupunkien/satamien suojiksi, jos ne eivät tuon enempää maksa,

en näe mitään syytä, miksi meidän pitäisi sijoittaa miljardeja Itämeren pohjoisosan-Suomenlahden hallintaan. Kauppamerenkulun turvaamisen tarpeeseen (sota katkaisee sen joka tapauksessa) / mahdollisuuksiin (pienvalta vastaan suurvalta) en kerta kaikkiaan usko. Näkisin että tällaisten hankkeiden ajajilla on velvollisuus kertoa perustelut niin että sen ymmärtää insinöörikin

Toimituksen poiminnat