Siirtolaissopimus, Suomen etuko?

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Kalevassa 21.11.2018:

Siirtolaisuussopimus, Suomen etuko?

Nyt vireillä olevan YK:n alaisen GCM- eli kansainvälisen siirtolaissopimuksen puitteissa on viimein herännyt keskustelua. Esimerkiksi Kaleva kirjoitti (11.11) aiheesta otsikolla ”Valtioiden suvereniteetti säilyy jatkossakin”.

Nyt kun asiaa sitten käsitellään, niin olisin toivonut, että kirjoituksen otsikossa olisi kerrottu mitä sopimus tekee, ei sitä, mitä se ei tee.

On esitetty, että nimenomaan siirtolaisuudella voitaisiin paikata alentunutta syntyvyyttämme. Itse näen asian toisin. Sen sijaan meidän tulisi huolehtia omista nuoristamme nykyistä paremmin. Uutisten valossa koko ajan lisääntyvä määrä nuoriamme syrjäytyy, eikä ole ihme, että syntyvyys on laskussa.

Panostamalla nuoriimme he nykyistä varmemmin hankkivat koulutuksen, eivät syrjäydy ja löytävät työpaikan itselleen. Lisään, että noiden työpaikkojen tulee olla sellaisia, että niillä pystyy elämään luottavaisina ja niiden varaan tulee pystyä myös perustamaan perheen ja hankkimaan lapsia.

Nythän tuon sijaan meillä riittää rahaa vuositasolla miljardeja EU-nettomaksuihin, kehitysapuun ja maahanmuuton kuluihin. Jos käyttäisimme noista rahoista osankin omien huonossa asemassa olevien nuortemme hyväksi, olisi kansallamme paremmin tulevaisuutta.

Sopimuksesta saa käsityksen, että siirtolaisuudesta on tarkoitus tehdä subjektiivinen oikeus ilmeisesti kenelle tahansa. Nythän tänä päivänä lähtökohta on, että suvereenit valtiot päättävät itse, keitä he ottavat maihinsa. Näin tulee olla vastaisuudessakin, ainakin Suomessa.

Nykyisellään nimenomaan huonon koulutustason maista siirtolaisuus tuo meille huomattavan julkisen kestävyysvajeen, koska toisaalta työllistyminen on heikkoa, toisaalta työt ovat niin pienipalkkaisia, että työllistenkin osalta maksetut verot jäävät saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi.

Tiedämme, että tällä vuosisadalla erityisesti Afrikan ja Lähi-Idän väkiluvut ovat huomattavassa kasvussa, ja ennustetaan sieltä syntyvän puolestaan huomattavasti nykyistä suuremmat siirtolaisvirrat Eurooppaan ja siis myös maahamme.

Vaikka sopimukseen liittyy paljon kritiikkiä, niin hallituksemme ei ole tuomassa tätä kansainvälisen politiikan tämän vuosisadan suureen kysymykseen liittyvää sopimusta eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä, vaikka moni kansanedustajamme sekä osa kansalaisistamme on suuresti huolissaan sopimuksen vaikutuksista kansamme tulevaisuuteen.

Nähdäkseni tämä sopimus ei tarjoa keinoja padota Suomen kannalta tarpeetonta siirtolaisuutta. Toisaalta se ei mitenkään edistä sitä, että saisimme Suomeen pienehköjä määriä koulutettuja länsimaiseen kulttuuriimme sitoutuneita muuttajia, joita mielestäni tarvitsemme.

Vaikuttaa siltä, että monet OECD-maat ovat päätyneet samantapaiseen pohdiskeluun, koska sopimuksen hyväksyntä ei ole kaikille OECD-maille itsestään selvyys. Tiettävästi sopimuksesta aikovat pidättäytyä mm. Viro, Tšekki, Itävalta, Australia ja Yhdysvallat.

Johtopäätökseni on selvä. Meidän ei pidä hyväksyä sopimusta, joka tuo meille tulkinnoillaan riskejä, ja joka ei tuo niitä asioita, joita tarvitsemme.

Juha Vuorio, Oulu

kaupunginvaltuutettu (ps) ja diplomi-insinööri

     ***     ***     ***     ***     ***

 

Lisään tähän vielä 23.11 muutaman linkin aiheesta:
 – GCM englanniksi UM:n sivuilta
 – GCM suomeksi UM:n sivuilta (on näämmä lopultakin julkaistu)
 – GCM sopimuksen käännöstä ja analyysia kansalaisaktiivien suunnalta

 – ajatuspaja Suomen Perustan yhteenveto maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

 

varsinaisen Suomen Perustan aihetta käsittelevän tutkimuksen löydät: 

https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/

ja Vatt:in aihetta sivuava tutkimus löytyy tästä:

https://vatt.fi/en/publications/labor-market-integration-of-refugees-in-finland

PTT:n tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä:

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf

 

 

JuhaVuorioOulu
Kokoomus Oulu

Oululainen diplomi-insinööri. Kirjoitan yleensä niistä asioista, jotka jäävät mielestäni liian vähälle huomiolle.

Olen työskennellyt erilaisissa tuotekehitystehtävissä 30 vuotta elektroniikan, tietoliikenteen sekä matkapuhelinten parissa. Kouluni olen käynyt Oulussa syntyperäinen oululainen kun olen. Vuodesta 2012 lähtien kuntapolitiikassa, mutta käytännössä en enää.

Harrastan tietokirjallisuutta, mehiläisten ja puutarhanhoitoa, kuntosalia, reserviläistoimintaa, vanhoja rahoja sekä vaellusta Urho Kekkosen kansallispuistossa kun aika sellaisen sallii.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu