Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Raha, mitä se on?

  • Kuva 1. Venäjän vallan aikana Suomessa oli oma kultaan sidottu valuutta käytössä.
    Kuva 1. Venäjän vallan aikana Suomessa oli oma kultaan sidottu valuutta käytössä.
  • Kuva 2. Bretton Woodsin valuuttajärjestelmän aikana tapahtui onnistunut jälleenrakennus. Näkyi mm. pankkikriisien määrässä.
    Kuva 2. Bretton Woodsin valuuttajärjestelmän aikana tapahtui onnistunut jälleenrakennus. Näkyi mm. pankkikriisien määrässä.
  • Kuva 3. Bretton Woodsin jälkeen on Yhdysvallat saanut valuutastaan uuden vientituotteen.
    Kuva 3. Bretton Woodsin jälkeen on Yhdysvallat saanut valuutastaan uuden vientituotteen.
  • Kuva 4. Alhaisilla ohjauskoroilla pyritään estämään rahan määrän väheneminen ja sitä kautta talouden supistuminen.
    Kuva 4. Alhaisilla ohjauskoroilla pyritään estämään rahan määrän väheneminen ja sitä kautta talouden supistuminen.
  • Kuva 5. Esimerkiksi Suomen kotitalouksilla on velkaa reilusti enemmän kuin talletuksia.
    Kuva 5. Esimerkiksi Suomen kotitalouksilla on velkaa reilusti enemmän kuin talletuksia.

Raha, mitä se on?

Aihe tuntuu olevan kiinnostava muillekin ja aina silloin tällöin herättää keskustelua. Itse kiinnostuin aiheesta suunnilleen vuosituhannen vaihteen tienoilla.

Koulu- tai opiskeluaikoina mielestäni opetettiin, että kun joku tallettaa rahaa pankkiin, niin se on sitten toiselle käytettävissä lainan nostamisessa. Kuitenkin aloin törmäämään kirjoituksiin, joissa väitettiin, että tämä ainakaan noin kerrottuna ei pidä paikkaansa. Yritin perehtyä asiaan vaikkapa lukemalla taloustieteen oppikirjoja aiheesta. Jostain syystä mitään järkevää rahan syntymisen selitystä ei oikein löytynyt oppikirjoistakaan.

Raha on velkaa [1] [2]

Heti alkuun yhteenveto. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta on yksityisten pankkien tyhjästä luomaa rahaa (liikepankkirahaa), joka syntyy aina samalla hetkellä kun pankki myöntää jollekin asiakkaalle lainan. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin lisääntyy.

Rahaa puolestaan häviää samalla hetkellä olemasta, kun joku asiakas lyhentää ottamaansa lainaa jollain summalla. Yhteiskunnassa oleva rahamäärä tällöin laskee.

Käyn asiaa läpi historian osalta vain muutamaan asiaan tarttuen, mutta tämän päivän rahan kannalta sitten tarkemmin.

Vanhempi historia

Aloitamme alusta. Kun ennen muinoin esihistoriallisena aikana oli vaihdantatalous, oli monia käytännön ongelmia tehokkaan talouden kannalta; erityisesti arvonmääritykset olivat hankalia.

Usein vaihdantatalouksissa oli kuitenkin myös vakiintunut joitakin arvon siirtoon soveltuvia välineitä, jotka yleensä olivat ainakin jostakin näkökulmasta arvokkaita, niillä oli ollut käyttöarvoa, ne olivat hyvin säilyviä ja/tai helposti siirrettäviä. Kuten oravannahat ja kauniit, mutta myös johonkin tarkoitukseen käyttökelpoiset simpukankuoret. Myös viljaa ja karjaa on käytetty eri aikoina ja paikoissa arvon mittana.

Kaupunkien ja yhteiskuntien sekä kirjoitustaidon kehittymisen myötä rahan käyttö alkoi muotoutumaan vanhalla ajalla Lähi-idässä vaikkapa verojen keräämisen myötä. Siirryttäessä antiikin Kreikkaan keksittiin suunnilleen 2 600 vuotta sitten vakioida vaihdannassa käytettyjen jalometallinkappaleiden koot ja alkaa leimaamaan niitä juuri tässä vaihdon helpottamisen tarkoituksessa. Oli siis syntynyt raha.

Antiikissa huomattiin varhain tarve käyttää halvempia metalleja pienempiarvoisia vaihtorahoja valmistettaessa. Noiden metalliarvo oli käytännössä yleensä pieni suhteessa rahan ostovoimaan.

Velka ja korko keksittiin vanhalla ajalla jo ennen varsinaisen rahan käyttöä, mutta rahan myötä nuo ja muut rahaan liittyvät instituutiot yleistyivät. Antiikin Rooman aikana oli käytössä muitakin rahaan liittyviä instituutiota, kuten maksumääräykset ja jonkinlaiset pankkitilit [3]. Lisäksi lyödyn rahan myötä ”keksittiin” inflaatio [7].

Myöhäiskeskiajan Euroopan uuden yhteiskunnallisen nousun myötä keksittiin lisää talouteen liittyviä instituutiota kuten pankkilaitos, sekit ja osakeyhtiön esiaste, joista jälkimmäinen jalostui nykyaikaiseen muotoonsa Napoleonin toimesta.

Näistä oli loppujen lopuksi lyhyt matka seteleihin; siis jos 30-vuotisessa sodassa joku ruotsalainen sotapäällikkö maksoi saamistaan tarvikkeista velkakirjalla, jossa luvattiin tämän tositteen esittäjälle tietty määrä kultaa tai hopeaa jossain Amsterdamilaisesta pankissa. Niin tämän paperinpalan saaja saattoi antaa sen jollekin toiselle saamiaan tavaroita tai palveluita vastaan [4]. Tästä saadun oivalluksen myötä Ruotsi ottikin 1600-luvulla Euroopan ensimmäiset varsinaiset setelit käyttöön. Kiinalaiset olivat tosin ehtineet edetä tässäkin asiassa huomattavasti aikaisemmin.

Useimmissa eurooppalaisen sivilisaation maissa, oli jalometallikanta käytössä 1800 luvulla ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomessakin oli lyöty kultakolikkoja pankin taseen vahvistamiseksi. Hopeakolikkoja lyötiin käyttörahaksi. Lisäksi oli pienempiarvoisia kuparikolikoita. Seteleissä puolestaan luki, että Suomen Pankki maksaa tästä setelistä niin ja niin monta markkaa kullassa. Vaihtosuhde oli tosin jätetty mainitsematta seteleissä, mutta hopea- ja kultakolikkoihin oli merkitty niissä käytetty jalometallimäärä (kuva 1). Ihan alunperinhän markka on ollut eurooppalainen painomitta, jolla on mitattu nimenomaan hopeamääriä.

Erityisesti tuo 1800 – 1900 lukujen vaihteen molemminpuolinen aika muutaman kymmenen vuoden aikana oli toisiinsa yhteensopivien valuuttojen juhlaa. Tämä toteutui, koska vaihtosuhteet voitiin aina suhteuttaa kullan määrään. Lisäksi sekä valuutat, että ihmiset ja tavarat saivat liikkua suhteellisen vapaasti ilman rajoituksia. Tämä oli kansainvälistä kauppaa ja talouden kehittymistä edistävä asia [5]. Menestyksekäs ja laaja keskinäinen kauppa ei kuitenkaan estänyt kauppakumppaneita aloittamasta vuonna 1914 siihen astisen maailmanhistorian verisintä sotaa toisiaan vastaan.

Moderni aika

Maailmansotien välissä kultakantaan yritettiin palata huonolla menestyksellä. Rahajärjestelmiin liittyvät ongelmat saattoivat jopa olla myötävaikuttamassa uuden maailmansodan syntymisessä.

Kuitenkin toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot muodostivat vuonna 1944 Bretton Woodsin kaupungissa uuden valuuttajärjestelmän, jossa Yhdysvaltojen dollari oli kansainvälisenä reservivaluuttana kultakantaan sidottu suhteella 35 dollaria kultaunssia kohden. USA lupasi pitää riittävän kultamäärän tallessa dollarin vakauttamiseksi. Muut valuutat puolestaan olivat sidottuja dollariin.

Bretton Woodsin sopimusten mukaisesti perustettiin myös Kansainvälinen valuuttarahasto sekä Maailmanpankki ja hieman myöhemmin kansainvälinen tullijärjestö. Yhdysvaltojen talouden heikennyttyä kultakanta purettiin 70-luvun alussa ja valuutat lähtivät omille teilleen ja siirryttiin vähitellen nykyiseen kelluvaan valuuttajärjestelmään. Kokonaisuutena katsottuna Bretton Woods -aikana tapahtui varsin menestyksekäs sodan jälkeinen jälleenrakennus, jolloin mm. maailman pankkikriisit loistivat poissaolollaan (kuva 2. Wikipedia).

Bretton Woodsin purkauduttua Yhdysvaltojen dollari on onnistunut säilyttämään de facto  maailman reservivaluutan aseman. Koska dollareilla ei ole tuon jälkeen mitään konkreettista vakuutta on Yhdysvallat saanut valuutastaan uuden vientituotteen (kuva 3. Wikipedia).

Britannian edustaja oli Bretton Woods kokouksessa John Maynard Keynes, joka muun ansiokkaan toiminnan lisäksi ehdotti perustettavaksi bancor -nimistä maailman reservivaluuttaa. Tuohon valuuttaan olisi ollut muun muassa sisäänrakennettuna vaihtotaseen epätasapainojen korjaukset.

Ehdotus siis hylättiin kultaan sidotun dollarin hyväksi ja nykyään vain yleiseen luottamukseen perustuva fiat-dollari hoitaa tuota tehtävää. Nähdäkseni juuri tähän Keynesin ehdotukseen on nyky-Kiinan johto viitannut ehdottaessaan maailmanvaluutan käyttöönottoa.

Niin, mutta mitä siis nykyainen raha on?

Setelin tai kolikon omistaminen tarkoittaa, että ennen Suomen Pankki, nykyään EKP takaa kyseisen rahamäärän. Nähdäkseni tuon takuun ainoa merkitys on, että keskuspankki hyväksyy tuon keskuspankkirahaksi. Lisäksi rahoituslaitoksilla voi olla talletuksia keskuspankissa ja myös keskuspankkilainaa.

Talletuksilla oleva raha on ns. liikepankkirahaa. Tuo raha on puolestaan yksityisten pankkien sisäistä rahaa, joka ei ole suoraan siirrettävissä muihin rahoituslaitoksiin. Tästä lisää hetken päästä.

Ja kun jollakulla on rahaa pankissa niin mitä se sitten tarkoittaa?

Se tarkoittaa, (i) että kyseisen pankin sisällä tuota rahaa voi käyttää pankin sisäisessä liikenteessä hyvin suoraviivaisesti, lisäksi (ii) pankki lupaa maksaa asiakkaalle keskuspankin rahaa eli seteleitä jos asiakas niin haluaa. Mutta niin kauan kuin järjestelmään luotetaan, kaikki hyväksyvät pankin lupauksen, niin (iii) ihmiset voivat maksaa ostoksensa pankin rahalla eli vaikkapa pankkikortilla, tilisiirrolla tai muilla vastaavilla välineillä ilman seteleitä.

Pankilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi seteleitä, jos pienehkökin osa asiakkaita haluaisi nostaa talletuksensa yhtä aikaa. Periaatteessa sama tilanne syntyy, kun asiakkaat siirtävät yhtä aikaa talletuksiaan toisiin pankkeihin; tästäkin lisää hetken päästä.

Tällainen tilanne voi syntyä, jos pankkiin tai pankkeihin alkaa syntyä epäluottamusta. Tällöin yleensä valtiot eli veronmaksajat alkavat tulla hätiin, kuten tehtiin vuonna 2008 Britanniassa subprime-kriisin yhteydessä. Tunnetuimpana tapauksena oli Royal Bank of Scotlandin noin kymmenen miljardin euron arvoinen kriisipaketti. Tämä tapahtui, kun Yhdysvalloissa olleet kyseisen kyseisen pankin sijoitukset menettivät arvonsa ja pankin kykyyn vastata talletuksista ei luotettu.

Mutta mistä syntyy sitten kierrossa oleva raha, siis muu kuin nuo setelit ja kolikot.

Tästä aihepiiristä Ville Iivarinen kertoo kirjassaan [6] osuvasti, että kun yleensä ajatellaan, että lainat syntyvät pankkitalletuksista, niin todellisuudessa talletukset syntyvät pankkilainoista.

Tässä se tulee. Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta syntyy samalla hetkellä, kun pankkien asiakkaat nostavat pankin heille myöntämiä lainoja. Tällöin pankki luo tyhjästä tuon lainamäärän. Se ei siis ole pois kenenkään asiakkaan tai muultakaan tililtä. Yhteiskunnassamme oleva rahamäärä kasvaa juuri tuolla nostetun velan määrällä.

Pankki muodostaa lainaa myöntäessään tasetililleen samansuuruisen panon, joka määrittää pankin saamisia asiakkailta ja edustaa pankin lisääntynyttä varallisuutta. Asiakkaan tilille siis siirtyy nostettu lainamäärä, joka on puolestaan pankin velkaa asiakkaalle. Pankin saatavien ja vastattavien erotus säilyy ennallaan. Toki pankki perii lainasta toimitusmaksuja ja korkoja, jotka periaatteessa tarkoittavat, että asiakkaan on maksettava pankille enemmän, kuin mitä asiakas on pankilta saanut. Nämä rahat ovat käytettävissä esimerkiksi pankin henkilökunnan palkkoihin ja pankin voitonjakoon.

Kun pankin tase kasvaa, niin se yleensä tarkoittaa, että pankki on lisännyt antolainaustaan. Kun pankin tase pienenee, niin se vastaavasti tarkoittaa että asiakkaat maksavat velkojaan pois.

Liikkeellä oleva rahamäärä

Kun joku asiakas maksaa velkaansa, niin kyseinen raha poistuu pankin tasetililtä. Tuo tarkoittaa, että olemassa oleva rahamäärä on yhteiskunnassamme vähentynyt.

Yleensä kansantalousteorioiden mukaan rahanmäärän riittävä koko on välttämätön talouskasvun ja ylipäätään talouden toiminnan onnistumiseksi. Jos rahan määrä yhteiskunnassa laskee, niin melkein väistämättä taloustilanne heikkenee. Tämän takia keskuspankit pitävät tällä hetkellä keskuspankkikorkoja hyvin alhaisena. Se on vuoden 2008 subprime -kriisin jälkeen muodostunut tavaksi ylläpitää rahan liikkuvuutta. Tämä on myös keskeinen syy, miksi yhteiskunta lähes aina pelastaa pankit. Jotkut pitävät tätä rahamäärän muuttumisen ominaisuutta myös perustavaa laatua olevana epästabiilisuuden lähteenä rahajärjestelmässämme.

Keskuspankin toimet rahan työntämiseksi markkinoille

LTRO, long term refunding operation ja QE, quantitive easing, ovat nimityksiä ohjelmille, jossa keskuspankki lisää rahan tarjontaa poikkeavin menetelmin. Joitain vuosia sitten EKP tarjosi ja jakeli yli tuhat miljardia (yli biljoona) euroa markkinoille. Käytännössä EKP osti jopa yritysten velkakirjoja, vaikka tämän ei pitänyt sääntöjen mukaan olla mahdollista. Mainittakoon, että yhdysvaltalainen FED käytti jo hieman aiemmin heti vuoden 2008 subprime -kriisin myötä tällaisia tapoja työntää rahaa markkinoille liikkeellä olevan rahamäärän ylläpitämiseksi. Nämä edesauttavat ohjauskorkojen alenemisia.

Alhaisilla, nollan lähettyvillä olevilla ohjauskoroilla pyritään estämään rahan määrän väheneminen. Käytännössä tämä, jopa negatiivisten korkojen olemassaolo on historiassa poikkeuksellinen tilanne. Usein tällaiset maailman muuttumiset kansantalouksissa ovat osoittautuneet väliaikaisiksi, joten ainakin itse uskon tämän loppuvan jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Mutta milloin ja millä tavoin; siinäpä kysymys. Nyt tämä hyvin alhaisten korkojen tilanne on jatkunut jo pitkään. Kuva 4. Suomen Pankin kuviopankki [9].

Todettakoon, että alhainen ohjauskorko tarkoittaa nykyisellään poikkeuksellisen alhaisia rahoituskuluja vakavaraisille toimijoille, kuten esimerkiksi Oulun kaupungille, jossa toimin kaupunginvaltuutettuna. Mutta vaikkapa uusille aloittaville yrityksille siitä ei ole välttämättä paljoakaan iloa.

Keskuspankkiraha

Keskuspankkien merkitys on setelien ja kolikkojen liikkeellelaskemisen lisäksi toimia pankkien pankkina. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tämä ei ole ilmeistä, niin jokaisella liikepankilla on tavallaan oma rahansa, jota pankkien asiakkaat käyttävät. Kun pankkien asiakkaat maksavat rahaa toisen pankin asiakkaalle, niin pankkien on hoidettava tällaiset siirrot keskuspankin kautta keskuspankkirahalla.

Tämä myös selittää, miksi Suomessakin 1800-luvulla pankit saattoivat laskea liikkeelle omia seteleitä. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Britanniassa seteleiden liikkeellelaskentaoikeutta on muillakin tahoilla kuin Englannin pankilla.

Nettovelan määrä. Periaatteessa, jos kaikki velka maksettaisiin pois, pitäisi kaiken rahan hävitä maailmasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että velkaa on jopa enemmän kuin rahaa, eli vaikka kaikki raha käytettäisiin velan maksuun, jäisi osa velasta vielä maksamatta. Esimerkiksi Suomen Pankin tilastoissa tämän vuoden tammikuulla kotitalouksilla oli velkaa noin puolitoistakertainen rahamäärä talletuksiin verrattuna (kuva 5. Suomen Pankki). Sama pätee yleensä myös yrityksiin ja julkiseen sektoriin.

Keskuspankkirahan merkitys, miksi tilinsiirrot vievät aikaa.

Kun Matti ostaa uuden auton 20 000 eurolla, niin äveriäs Matti tekee sen pankkitilillään olevalla rahalla. Jos autokauppias on samassa pankissa asiakkaana ja Matti maksaa summan autokauppiaan tilille, niin asia on sillä selvä. Kun raha siirtyy pankin sisällä, niin pankin taseessa ei tapahdu muutoksia ja siirto näkyy yleensä saman tien myös saajan tilillä sekä arkena että pyhänä.

Jos kuitenkin Matti on vaikkapa S-pankin asiakas ja autokauppias on Osuuspankin asiakas, niin nyt pankkien on hoidettava keskinäinen rahasiirtonsa keskuspankkirahalla. Jos S-pankilla on runsaasti rahaa keskuspankin tilillään, niin rahasiirto hoidetaan siirtämällä tuolta tililtä 20 000 euroa Osuuspankin keskuspankissa olevalle tilille ja tämän jälkeen Osuuspankki siirtää rahat autokauppiaan tilille omassa pankissaan.

Jos ja kun paljon asiakkaita maksaisi S-pankista maksuja muiden pankkien asiakkaille, niin tällöin S-pankin pitäisi hankkia lisää keskuspankkirahaa tililleen, jotta toimintakyky säilyisi. Nämä hankinnat aiheuttavat kuluja tai vaativat vakuuksien siirtämistä keskuspankkiin. Tämä seikka estää yksittäistä pankkia myöntämästä liikaa lainoja asiakkailleen verrattuna muihin pankkeihin. Pankille voi siis tulla ongelmia jos rahaa jaetaan kovin holtittomasti ulos.

Ja jos taas kaikki pankit lisäävät lainanantoaan suunnilleen samassa suhteessa, niin keskimäärin pankkien väliset tilinsiirrot pysyvät vähäisenä ja tällöin myös kansantalous voi kasvaa tasaisesti.

Koska samana päivänä tapahtuu minkä tahansa kahden pankin välillä molempiin suuntiin rahaliikennettä runsaasti, niin tarve tehdä keskuspankin tileillä siirtoja on suhteellisen pieni verrattuna koko rahaliikenteen määrään. Käytännössä pankit tasaavat tilanteen esimerkiksi päivittäin ja juuri tämä on syy, miksi nämä digitaaliset operaatiot pankkien välillä eivät tapahdu sekunnissa, vaan vievät yleensä vähintään sen yhden pankkipäivän. Saman pankin asiakkaiden väliset tilinsiirrot tapahtuvat yleensä samantien jopa sekunneissa.

Ja vielä kerran rautalangasta. Meidän tavallisten ihmisten pankkitileillä käyttämämme raha on liikepankkirahaa. Ja toisaalta pankit tekevät keskinäiset rahansiirrot pelkästään keskuspankkirahalla. Eli aina kun siirrämme rahaa toisen pankin asiakkaalle, tai päinvastoin, niin pankit hoitavat tämän siirron keskuspankin kautta. Toki siten, että tasataan rahaliikenne päittäin ja vain erotusta siirretään keskuspankkitilillä.

Jos valuutta-alueella olisi vain yksi pankki, keskuspankkia ei tarvittaisi. Tai keskuspankki olisi se yksi pankki, mikä olisi sama asia.

Kryptovaluutat

Kryptovaluutat kuten bitcoin perustuvat hajautettuihin lohkoketjuihin, joissa julkiseen ja yksityiseen salausavaimeen perustuen muodostuu julkisia tietueketjuja, joita käytännössä ei voi väärentää. Tällöin rahat säilyvät käyttäjien ”lompakoissa” turvassa, kunnes käyttäjä päättää tehdä niille jotain.

Näihin kryptovaluuttoihin liittyy eräs mielenkiintoinen näkökohta. Bitcoin edustaa pysyväisluontoista rahaa, jonka määrä ei riipu siitä, kuinka paljon lainoille on kysyntää ja millä ehdoilla ja kuinka paljon pankit milloinkin lainoja myöntävät. Tämä avaa mielestäni uusia näkökohtia suhtautumisessa kryptovaluuttoihin. En tietenkään kehota ketään hankkimaan bitcoineja enkä kyllä muitakaan valuuttoja kuin omalla vastuulla.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri sekä Oulun Numismaattisen kerhon ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen jäsen. Kirjoittaja on kiinnostunut luonnontieteistä ja yhteiskunnallisista asioista.

 

Lähteet ja lukemista:

1. Suomen Pankin verkkojulkaisu: Lyhyt johdatus rahaan, Karlo Kauko (2011)

2. Englannin pankin verkkojulkaisu: Money creation in the modern economy (2014 Q1)

3. Daron Acemoglu ja James A. Robinson: Miksi maat kaatuvat? (Terra Cognita, 2013)

4. Peter Englund: Suuren sodan vuodet (WSOY, 1996)

5. Bengt Fagerhom: Arvottomat miljoonat (Gummerus, 2015)

6. Ville Iivarinen: Raha, mitä se on ja mitä sen tulisi olla? (Into, 2015)

7. Jani Oravaisjärvi: Rahan synty (2014)

8. Yle Areena; Yle Areena 5-osainen kuunnelma: Oravannahkoja ja obligaatioita

9. http://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

US Dollarin asema reservivaluuttana saattaa olla uhattuna pikemmin kuin uskommekaan. Kiina on siirtymässä ”kultakantaan” omissa öljyostoissaan:
https://www.zerohedge.com/news/2018-03-21/china-da...
Yleensä jenkit eivät ole katsoneet tällaista hyvällä, saapa nähdä miten nyt reagoivat.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Rahaa ei voi syödä, eikä se lämmitä, eikä sillä saa päätään sekoitettua, eikä sillä voi tyydyttää muitakaan perustarpeita.

Nälkään tarvitaan ruokaa, lämmmitykseen tarvitaan puuta, öljyä tai sähköä, liikkumiseen tarvitaan autoa ja bensaa, pää saadaan sekaisin viinalla, nukkumiseen tarvitaam sänkyä, päänsärkyyn tarvitaan aspirinia ja moniin sosiaalisiin tarpeisiin tarvitaan muita ihmisiä.

Mihin ihmeeseen rahaa oikein voisi käyttää?

Ei yhtään mihinkään.

Kun sillä rahalla ei ole oikeasti mitään käyttöä, eikä sitä tarvita mihinkään, niin siksi epäilen että se taitaa olla pelkkää mielikuvitusta

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Oletko kokeillut käyttää sitä mihinkään? Mene tilaamaan hampurilainen sylillisellä halkoja ja katso lopputulos.

Filosofisella tasolla asiaa toki voi pohtia noinkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Oletko kokeillut käyttää sitä mihinkään? Mene tilaamaan hampurilainen sylillisellä halkoja ja katso lopputulos."

Hampurilainen on hyvin pätevä asia. Siitä on paljon apua jos on kova nälkä ja se pitää saada äkkiää talttumaan. Tänä talvena halot on olleet ihan mukava asia ja olen niitä polttanutkin ainakin motin verran.

Rahalla ei sen sijaan saa nälkää pois eikä pakkasta karkoitettua. Se on siis aivan turha asia ainakin näihin tarpeisiin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tyhmiä kysymyksiä:

Milloin meillä lännessä tuli yksityisille pankeille monopoli luoda rahaa?
Onko maita joissa vain valtio saa luoda rahaa?

On vaikea uskoa että velan maksussa raha katoaisi. Jos minä maksan pankkiin velkani oikealla rahalle, eihän se katoa pankista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Sitä on tosi pitkään väitetty että raha olisi muka velkaa. Se on tosi kummallinen väite, kuten myös se että pankit tekisivät rahaa tyhjästä antamalla velkaa.

On oikeastaan harhaanjohtavaa edes puhua mitään rahasta, mutta oikeasti se rahan tekeminen alkaa vasta sitten kun se velka on myönnetty ja alkaa se velan takaisinmaksu.

Pankit tekee siis velkaa myöntäessään lainaa ja se rahan tekeminen jää sille velan ottajalle. Jos velan ottaja ei saa tehtyä sitä rahaa, se pankin tekemä velka jää pankin itsensä maksettavaksi ja jos pankilla ei ole rahaa maksaa tekemäänsä velkaa se jää yhteiskunnan ja veronmaksajan maksettavaksi.

Jos pankeilla olisi oikeus tehdä rahaa, ei mitään pankkikriisejä koskaan olisi ja ne kriisit syntyykin aina siitä jos pankin asiakkaat eivät pysty maksamaan pankille pankin tekemiä velkoja.

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

Leo, määrittele ensin ”oikea raha”. Käteinen? Tilisiirto? Kultakolikko?

Jos oikealla rahalla tarkoitat tilisiirtoa omalta tililtäsi velkatilille, niin rahan määrä pienenee, koska pankki ”kuittaa” lyhennyksesi pois saatavistaan. Eli kokonaismäärä pienenee kun olemassa olevalla ”rahalla” pienennetään pankin taseessa ”saatavat-tilillä” olevaa ”rahaa” (lainausmerkit siksi, että ”raha” tässäkin tapauksessa on vain numeroita tietokoneen muistissa).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Oma rautalankani on vertaus panttilainaamoihin:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207699-p...

"Pankkijärjestelmä toimii kuten panttilainaamot, sillä erotuksella, että pankin kassassa ei ole rahaa, vaan pankki luo rahat tyhjästä panttia vastaan panttaajan tilille."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Pankkijärjestelmä toimii kuten panttilainaamot, sillä erotuksella, että pankin kassassa ei ole rahaa, vaan pankki luo rahat tyhjästä panttia vastaan panttaajan tilille."

Mitä tuo rahab tyhjästä luominen tarkoittaa?

Jos minä ostan asunnon velaksi, ninulla on velka, pankilla on se pantti, eli asuntoni osakkeet. Rahaa ei tullut tyhjästä vaan pankilla on minulle antamaansa lainaa vastan minun asuntoni panttina.

Rahaa ei ole tullut mistään tyhjästä, ennenkun minä olen sen itse tehnyt, eli minä olen ansainnut sen rahan tavalla tai toisella ja saan pantin pankilta lunastettua ja omistusoikeuden asuntooni.

Minä sen rahan teen, työlläni, (tai huiputtamalla, tai lottoamalla), pankki ei tee mitään, ei edes sitä rahaa.

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

Arto, se raha jonka pankki loi sinun asuntokauppaasi varten on nyt asunnon myyjällä ja sinulla velvollisuus maksaa se pankille. Eli kyllä kiertoon tupsahti asuntosi arvon verran rahaa. Pankki loi sen tyhjästä, koska ei pankilla sitä rahaa oikeasti ollut olemassa vaan pankkineiti naputteli sen tietokoneella sinun tilillesi - siis tyhjästä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Pankki loi sen tyhjästä."

Eihän siinä nyt niin käynyt.

Rahan tyhjästä luominen tarkoittaisi suurinpiirtein sitä että pankki hommaiai jonnekin komeroonsa setelipainokoneen ja jakaisi sitten niitä seteleitä velaksi.

Mutta eihän se niin mene. Pankki on vastuussa jokaisesta lainaamastaan rahasta itse, jos ei se saa rahaa takaisin lainaajalta.

Sen takia pankki ottaa minun asuntoni paperit pantiksi että se voi myydä asuntoni ja maksaa niillä rahoilla pois sen velan minkä se itse teki myöntäessään minulle asuntolainan.

Jos pantin myynnistä saatu raha ei vastaa pankin velkaa pankki on vaikeuksissa.

Siis

Kun pankki myöntää minulle asuntolainan, se ei suinkaan tee siinä mitään uutta rahaa vaan se tekee uutta velkaa.

Nämä höpinät rahan teosta on käsittämättömiä. Ihmiset ei ilmeisesti tajua mitä eroa on rahalla ja velalla.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Arto, osuit oikeaa setelipainovertailussa.
1800-luvulla Yhdysvalloissa oli jokaisessa kaupungissa oma pankki. Pankinjohtaja tilasi kirjapainosta (setelipainosta) laatikollisen dollareita. Miljoonan dollarin nimellisarvoisista seteliaihioista maksettiin vain painokulut vaikkapa 100 dollaria.

Kun farmarin piti ostaa siemenviljaa, hän meni pankkiin pyytämään lainaa. Pankinjohtaja otti sopivan nipun seteliaihioita ja kirjoitti niihin nimensä vakuudeksi. Vasta näin paperipaloista tuli oikeaa käyttökelpoista rahaa jolla farmari saattoi ostaa mitä tarvitsi. Tileihin merkittiin laina, farmari velkaa pankille.

Näin syntyi aiemmin raha tyhjästä. Nykyisin ei tarvita paperiaihioita eikä allekirjoituksia. Raha syntyy tyhjästä sillä hetkellä kun virkailija kirjoittaa lainasumman velallisen tilille ja painaa entteriä. Velallinen voi nostaa sitten oikeaa keskuspankin painamaa ja allekirjoittamaa rahaa "seinästä" tai maksella tililtä suoraan laskujaan.

Osta Arto Ville Iivarisen kirja RAHA.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

"Näin syntyi aiemmin raha tyhjästä. Nykyisin ei tarvita paperiaihioita eikä allekirjoituksia. Raha syntyy tyhjästä sillä hetkellä kun virkailija kirjoittaa lainasumman velallisen tilille ja painaa entteriä. Velallinen voi nostaa sitten oikeaa keskuspankin painamaa ja allekirjoittamaa rahaa "seinästä" tai maksella tililtä suoraan laskujaan."

Niin, koska olen ollut ostamassa ja maksamassa viittä asuntoa elämäni aikana, ollen aina välillä kahden asunnon loukussa, tunnen tuon prosessin. Aina on pankki vaatinut minulta pantin vakuudeksi että maksan asuntoni pois, sillä se raha minkä pankki minulle antoi ei ole pankin tekemää rahaa, vaan se on pankin keskuspankilta lainaamaa rahaa, kuten tuossa jo sanoitkin.

Vain keskuspankki pystyy tekemään rahaa painokoneella tai digitaalisesti ja se pitää hyvin tarkkaa kirjaa siitä kenelle se on sitä lainannut ja vaatii aina lainansa takaisin.

Sitä en tiedä miten keskuspankki perii valtiolta takaisin velkansa, eli jälkimarkkinoilta ostamansa valtion velkakirjat, joita Suomenkin pankilla on nyt huomattavat määrät. Valtiolla kun on käytössään armeija ja poliisi.

Keskuspankilla ei ole mitään painostuskeinoja, ei auta edes palkata moottoripyöräjengiä asialle ja lähettää se eduaskuntaan lainoja perimään. Eduskunnalla on käytössään isompi jengi, vähän niinkuin Teumpilla on isompi ydinasenappi kuin Kimillä.

Niin

Raha-asiat eivät ole pielssä sen takia että liikepankit tekisivät rahaa tyhjästä, vaan sen takia että keskuspankit tekee rahaa tyhjästä ja rahoittavat sillä valtioiden holtittoman tuhlailun.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

"Osta Arto Ville Iivarisen kirja RAHA."

Taitaa olla parempi ettei lue sellaisia kirjoja, ne on näköjään panneet monen pään pyörälle ja ajatukset harhateille. :)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #15

Tieto lisää tuskaa, joten on parempi kun elää omassa uskossaan...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

Jokainen saa toki uskoa mitä haluaa, vaikkapa siihen että liikepankeilla on oma setelipaino jossain peräkamarissa, eikä niiden tarvitse lainata keskuspankilta tarvitsemiaan rahoja.

Eihän se ketään haittaa vaikka sellaista uskotaan, mutta onhan se vähän sääli.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15

Juuri mainitsemastasi syystä sinun on hyvä kirja lukea.

Koko raha-käsitys on niin monitahoinen kokonaisuus, että sitä on asiaan perehtymättömälle (ja perehtyneellekin) vaikea selvittää. Kyllä liikepankkien luoma raha ihan käyttökelpoista on, mutta taakse kätkeytyy monimutkainen kirjanpitoyhtälö, jota tuo kirjakin avaa, kuten tämä blogikin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Kyllä liikepankkien luoma raha ihan käyttökelpoista on, mutta taakse kätkeytyy monimutkainen kirjanpitoyhtälö, jota tuo kirjakin avaa, kuten tämä blogikin."

Ei se minusta niin monimutkaista ole, mutta epäilen että juuri nuo kirjat sotkevat monien päät.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #19

"Kun sillä rahalla ei ole oikeasti mitään käyttöä, eikä sitä tarvita mihinkään, niin siksi epäilen että se taitaa olla pelkkää mielikuvitusta"

Kommentistasi 2 selviää kyllä, että reaalimaailma ei taida olla sinulle avautunut, joten tuskin tuo rahakaan. Tiedän kokemuksesta, että tästä ei kanssasi kannata kinata, mutta kokeilin kuitenkin ihan lämpimikseni taas vähän, että onko ajatuksesi muuttuneet. Minulla on rahalle käyttöä päivittäin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

"Minulla on rahalle käyttöä päivittäin."

Minulla taas ei ole rahalle mitään käyttöä.

Toki minulla on rahaa tililläni ja vähän lompakossani.

Ne on siellä vakuutena siitä että minulla on oikeus hankkia markkinoilta jotain mitä tarvitsen. Se on nimittäin rahan funktio.

Kun ostan jotain mitä tarvitsen,
menetän samalla osan oikeudestani tarpeellisiin hyödykkeisiin.

Jos menetän kaikki rahani, se ei tarkoita muuta kuin sitä ettei minulla ole oikeutta mihinkään muihin tarjolla oleviin hyödykkeisiin paitsi leipäjonossa tarjolla oleviin hyödykkeisiin.

Raha on sinänsä hyödykkeenä täysin käyttökelvoton,
sehän on vain lupa tai oikeus johonkin vapaaseen käyttökelpoiseen hyödykkeeseen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #21

"Minulla taas ei ole rahalle mitään käyttöä."

"Kun ostan jotain mitä tarvitsen"

Vai noin sinä ilmaiset sen, että raha on mielikuvitusta? No nyt lopetan, mutta laitan kuitenkin vielä yhden linkin alle.

http://talousdemokratia.fi/?q=suomen_pankin_vastau...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

Hyvin kummallista sekavaa kielenkäyttöä Suomen pankin edustajilta.

Ei ihme että tuollaista lukiessa menee pää sekaisin.

Siinä väitetään että raha on velkaa.

No, minä kuitenkin tiedän että jos minulla on velkaa, minun pitää tienata jostain se velkaraha ja sitten maksaa se pois.

Jos minulla sen sijaan on rahaa, ei minun tarvitse maksaa kenellekkään mitään, vaan voin käyttää rahani ja hankkia itselleni jotain hyödyllistä sillä rahalla.

Rahalla ja velalla on siis selkeä ero,
eikä velka suinkaan ole mitään rahaa,
vaan jotain päinvastaista.

Aika surkeaa jos joku uskoo sellaiseen höpinään että velka on muka rahaa.

P.S.

Minä en usko että velka on rahaa, vaikka sitä julistaisi piispa pöntöstä tai Liikanen Suomen pankista. Se on vain hullua puhetta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #23

Ei hitto, pakko yrittää vielä kerran.

Oletetaan, että joku myy Artolle talon, jonka teko velaksi on maksanut 100 000€. Myyntihinta on 150 000€. Arto ottaa nyt lainan talon ostoon 150 000€, eli velkaa pankista. Myyjä maksaa ostaja Arton velkarahoilla pankille lainansa 100 000€ pois, jolloin hänelle syntyy varallisuuttta 50 000€ (hänellä ei ole muuta velkaa). Tuo 50 000€ on myyjän varallisuutta, mutta Arton velkaa, koska uutta rahaa jäi eloon tuo 50 000€. Velkarahamäärä maailmassa kasvoi tuon verran, koska myyjän pankille maksamat ja Arton uusi velka 100 000€ kuittaavat toisensa. Jollakin voi ola varallisuutta, mutta sekin raha on jonkun velkaa. Arton pitää lisäksi vielä hankkia korkoon rahat jostakin.

"Jos minulla sen sijaan on rahaa, ei minun tarvitse maksaa kenellekkään mitään, vaan voin käyttää rahani ja hankkia itselleni jotain hyödyllistä sillä rahalla."

Tässä puhut siis itsellesi velattomasta varallisuudesta. Raha syntyy velkana, joten sinun varallisuutesi on jonkun velkaa. Tätä peliä liikepankit hoitavat, koska valtioiden rahoittaminen on kiellettyä keskuspankeilta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

Miksi kaikki pitää saada näyttämään niin monimutkaiselta, kuten tu sinun seöostuksesi minun asunnonostostani.

Minä kun en ole lukenut niitä sinun opuksiasi, joilla olet pääsi sekoittanut,näen kaiken paljon yksinkertaisemmalla tavalla, tavalla jonka luulisi yksinkertaisemmankin ymmärtävän.

En silti mene takuuseen näistä ajatuksistani, kun en ole mikään talousviisas, vaikka tiedänkin sen ettei raha ole velkaa.

Jos haluan ostaa talon velaksi ja olen luottokelpoinen, eli minulla on tuloja joilla pystyn lainan maksamaan, pankki myöntäö minulle lainan talon ostamiseen.

Kun en ole mikään talousviisas enkä pankki-ihminen, en tiedä mitä oikeasti tapahtuu siellä pankisa, mutta oletan että pankki joko ottaa minulle lainaamansa summan pankkiin talletetuista varoista, tai lainaa sen summan keskuspankilta, jolloin pankki jää sen saman summan velkaa jonka minäkin olen velkaa pankille.

Pankin ottama velka kohdistuu joko keskuspankkiin, joka tekee sen tarvittavan summan ja kirjaa sen taseeseensa, tai sitten pankki on sen summan velkaa pankkiin rahojaan tallettaneille.

Pankki joka lainasi minulle talorahat ei siis tehnyt mitään rahaa vaan lainasi ne rahat jotka se minulle luovutti talon ostamista varten.

------------------

Valitettavasti minusta ei nytkään tullut "raha=velkaa" uskovaista, mutta näyttää siltä että sitä seurakuntaa riittää, joten yksi tällainen eksynyt lammas, tai kadotettu sielu, ei varmaan kauheasti pilaa sinun elämääsi.

Niin ainakin toivon. :)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #25

Noin monimutkaista järjestelyä ei tarvita, sillä pankki voi luoda sen tyhjästä pelkkänä kirjauksena. Jälkikäteen tapauksista riippuen jotain muutakin voi tapahtua ja usein tapahtuukin. Mutta tällä mennään ;)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #26

"Noin monimutkaista järjestelyä ei tarvita, sillä pankki voi luoda sen tyhjästä pelkkänä kirjauksena."

Ei siinä mitään tyhjästä luontia tarvita ja pankin pitää kantaa oma vastuunsa siitä lainasta jonka se minulle myönsi. Se tarkoittaa että pankilla pitää olla pantti siitä lainaamastaan rahasta, eli se minun asuntoni voidaan myydä että pankki saa saatavansa.

Siitä nyt vain ei tule mitään jos pankit voivat tehdä rahaa mielensä mukaan kirjaksilla. Siitä ei tulisi mitään, eikä niin tapahdu. Pankit on itse vastuussa antamistaan roskalainoista. Ellei yhteiskunta, eli vetronmaksaja, tule apuun niin pankit kaatuu, samoin yleinen luottamus rahaan.

Raha on hyvin haavoittuvainen asia koska sen arvo on pelkkä illuusio ja perustuu luottamukseen.

Jos pankit eivät hoida hommaansa, tai yhteiskunta tule tarvittaessa pankkien avuksi, koko systeemi romahtaa, eikä millään rahalla eikä velalla ole enää mitään arvoa. Jokaisella on vain ne konkreettiset asiat, mitä nyt sattuu omistamaan, asunnot, mökit, maaomaisuus, kulkuvälineet vaatteet ja niillä on joku vaihtoarvo, mutta ei ole mitään valuuttaa millä sen vaihtoarvon voisi mitata.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #27

Arto kuule, minäkin olen kaikkitietävä. Vuosikymmeniä vitsailin että olen kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Heti perään lisäsin että vain rahan syntyä en ymmärrä. Pari vuotta sitten eli 78 vuotiaana löysin Ville Iivarisen RAHA-kirjan.

Asia mistä nyt tässä kinataan on ihan kirjan alussa. Rahan luonnin ymmärsin, olen lukenut koko kirjan kahteen kertaa mutta en ymmärrä kaikkia siinä esitettyjä finanssimaailman asioita.

Ymmärrän hyvin että sinä olet periaatteen mies etkä anna periksi. Se on monessa asiassa ihan hyvä periaate.

Vuosi sitten saattohoitelin Raijon Espoon sairaalassa. Hänestä kirjoitinkin tällä palstalla:
http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234051-l...

Reijo oli todella sisukas ja itsepäinen mies, ihan kuten sinä. Vielä muutama päivä ennen kuolemaansa hän todisteli nettilinkkien avulla että holokaustia ei ole ollut olemassakaan. Kaikki puheet siitä ovat vain Hollywoodin keksintöä.
En ruvennut oikomaan hänen uskomuksiaan, pappi oli käynyt edellisenä päivänä, hoitakoot tuonpuoleisessa tällaiset detaljit.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #28

"Ymmärrän hyvin että sinä olet periaatteen mies etkä anna periksi. Se on monessa asiassa ihan hyvä periaate."

Päinvastoin, minulla ei ole periaatteita mistä en voi luopua, tai oikeasti, onhan sekin periaate. Toki muutan käsityksiäni mistä tahansa asiasta hyvinkin helposti, oikeastaan niin helposti ettei sitä muutosta edes huomaa, kunhan minut vain saadaan vakuuttuneeksi siitä että nyt olin väärässä ja että se totuus onkin toinen kuin mitä uskoin.

Auktoriteeteilla minua ei kuitenkaan saa vakuuttuneeksi. En ole sellainen uskovainen joka uskoo kaiken mitä raamatussa sanotaan, tai mitä pappi sanoo, mutta en ole sellainen ateisti että kieltäisin raamatun ja väittäisin että siinä on kaikki valetta.

Minun mielestäni se asia on aivan selvä ettei velka ole rahaa eikä raha ole velkaa ja siitä on riittävät näytöt. Siitä ei puolestaan ole esitetty mitään näyttöä että raha olisi velkaa, enkä minä ala uskomaan sellaiseen asiaan mihin ei mitään näyttöä ole.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

"Minun mielestäni se asia on aivan selvä ettei velka ole rahaa eikä raha ole velkaa ja siitä on riittävät näytöt. Siitä ei puolestaan ole esitetty mitään näyttöä että raha olisi velkaa, enkä minä ala uskomaan sellaiseen asiaan mihin ei mitään näyttöä ole."

Toki olen sellaistakin kuullut että joillakin voi jossain humalan vaiheessa tulla sellainen olo että velat tuntuu saatavilta, mutta pidän sitä pelkkänä illusiona, eli harhana ja ne saatavat muuttuvat uudestaan veloiksi jos lopettaa sen alkomaholin nauttimisen ja aloittaa taas raittiin kauden.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Sen verran vielä tarkennusta, että jos asunnon myyjällä ja ostajalla sama pankki, niin tapahtui noin, mutta jos eri pankit (Nordea ja OP), niin tilit tasattiin pankkien välillä keskuspankkirahalla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123...

Tämä on edelleen hyvä ja selventävä kirjoitus, joka kyllä kertoo oleellisimman.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kaikki sellaiset puheet jossa väitetään että raha on velkaa on puppupuheita.
Se on sama jos väittäisi valhetta totuudeksi.

Pitää keksiä rahalle joku parempi selitys.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Siksi laitoinkin tämän omana kommenttina, enkä vastauksena sinulle, koska sinun totuuttasi ei muuta mikään eikä kukaan. Sinä varmaankin tiedät, että vasaralla sormeen lyöminen ei käy kipeää. Jään odottamaan, että kumoat kaikki tosiasiat ja osoitat, että raha ei ole velkaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"Jään odottamaan, että kumoat kaikki tosiasiat ja osoitat, että raha ei ole velkaa."

Silloin kun se nousuhumalaisen harha, jonka mukaan velat onkin saatavia, pitää paikkansa vielä krapulan jälkeen, muutan kantani. Niin ei tiettävästi kuitenkaan vielä koskaan ole tapahtunut.

-----------------

Väitetään että raha on keskuspankin velkaa rahan omistajalle.

Mitä ihmeen velkaa?

Omistajallahan on jo se raha.
Mitä keskuspankki voi antaa rahan omistajalle.

Jos minulla on satanen niin se onkin kuulemma keskuspankin velkaa minulle.
Miten ihmeessä? Minullahan se satanen on, eikä keskuspankilla.

Täysin mieletöntä soopaa.

Näyttää siltä että Suomen Pankista syötetään meille väärää ja harhaanjohtavaa tietoa, jota monet näyttää valitettavasti uskovan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #34

"Minullahan se satanen on, eikä keskuspankilla."

Kenellä velkakirja pitää olla, jos aikoo velkoa jotain? Pitääkö se olla velkojalla vai velallisella?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

"Kenellä velkakirja pitää olla, jos aikoo velkoa jotain? Pitääkö se olla velkojalla vai velallisella."

Kyllä on sekavaa.

Minulla on satanen, jonka keskuspankki on kuulemma minulle velkaa. Miten minä lähden velkomaan keskuspankilta satastani, kun se on jo minulla.

Tässä nyt on tarkoituksena näköjään saada minunkin pääni sekaisin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #36

Tässä ei ole mitään sekavaa, sinä et vain ymmärrä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #37

"Tässä ei ole mitään sekavaa, sinä et vain ymmärrä."

Tunnustan reilusti että en ymmärrä näitä perusteluja väitteelle raha on velkaa, enkä myöskään sitä että minun lompsassani oleva satanen olisikin velkakirja Suomen pankille.

Voihan se niinkin olla että vain minun ymmärryksessäni on vikaa, mutta epäilen että tässä tapauksessa muilla ei ole sen parempaa ymmärrystä kuin minulla, vaikka sanovat ymmärtävänsä.

Ainakaan en ole saanut mitään kelvollista selitystä esittämiini kysymyksiin.
Kenties jollain on ne kelvolliset selitykset, mutta tässä keskustelussa ei ole sellaisia selittäjiä ollut.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #38

Olen laittanut linkkejä, joista noita kelvollisia selityksiä olet voinut lukea, mutta et ole ymmärtänyt niitä tai halunnut ymmärtää niitä. Minua sinun ei tarvitse uskoa.

Minusta tuntuu uskomattomalta, että haluat vaihtaa satasesi uuteen sataseen keskuspankista, kuten kuvasit. Minä vaihdan rahaani palveluihin, ruokaan, veroihin, muihin valuuttoihin, sakkoihin, matkoihin jne. Aikoinaan rahan takeena oli kultaa, se mitä nykyisin on, voit lukea linkistä. Virallinen raha on valtion hyväksymä. Suomellakin olisi hyvä olla oma keskuspankki.

Nyt kuitenkin todella lopetan tämän väittelyn, joten pitäytykäämme kannoissamme.

Anteeksi blogisti, kun tämä ryöstäytyi inttelyksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #39

"Minusta tuntuu uskomattomalta, että haluat vaihtaa satasesi uuteen sataseen keskuspankista, kuten kuvasit."

Minusta on uskomatonta että keskuspankki olisi minulle tämän sataseni perusteella jotain velkaa ja mitähän se olisi? Mitä se keskuspankki voisi minulle tämän sataseni edestä tarjota? En todellakaan tarvitse mitään uutta satasta vanhan tilalle, jos sitä kysyt? Minulla ei myöskään ole mitään käyttöä kullalle, jos sitä olisi keskuspankissa minulle satasen edestä tarjolla.

Tämäkään kommenttisi ei siis antanut mitään selitystä sille väitteelle että raha olisi velkaa, tai että suomen pankki olisi minulle jotain velkaa.

Pitäisi siis keksiä rahalle joku parempi selitys.

Jokin tolkku tähän tällaiseen selittelyyn pitäisi kyllä saada.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ennen rahaa käytössä oli vaihdanta, jossa kumpikaan vaihtaja ei jäänyt kummallekaan velkaa. Vaihdanta oli kuitenkin hankalaa, koska siinä piti päätyä ”tasoihin”, eli toiselle vaihtajalle saattoi kertyä ylimääräistä tavaraa, joka oli edelleen vaihdettava. Tämä luultavasti synnytti yksityiset velkakirjat, joilla velallinen lupautui johonkin tulevaisuudessa velkakirjaa vastaan. Tuon velkakirjan uskottavuus perustui sen hyväksyjän uskoon maksusta. Velkakirjan siirtäminen oli hankalaa, koska mahdollinen uusi velkoja ei välttämättä edes tuntenut alkuperäisen velkakirjan antajaa.

Nykyinen rahajärjestelmä perustuu siihen, että valtiolla on käytössä virallinen raha. Tätä rahaa saa jokainen käyttöönsä työskentelemällä, myymällä, avustuksina jne. Virallista rahaa tarvitaan esim. verojen ja sakkojen maksuun, joten näihin jokaisen on ko. rahaa hankittava. Ennen valtion rahaa saattoi vaihtaa esim. kultaan.

Pankkijärjestelmä on syntynyt helpottamaan tuota vaihtamista. Pankit virallistavat kansalaisten velkakirjat, jonka seurauksena velallinen saa rahaa käyttöönsä. Virallinen raha on taas yleisesti hyväksytty ”velkakirja”, joka kelpaa maksuna päivittäisessä kanssakäymisessä. Pankkijärjestelmä perustuu erilaisiin velkasuhteisiin. Keskuspankin luoma virallinen valuutta kelpaa viime kädessä kansalaisten verojen maksuihin. Kelpaa se tietenkin myös valtion ja kuntien laitosten palveluiden maksamiseen. Liikepankit lainaavat keskuspankilta ja ovat siten velallisia keskuspankille. Kansalaiset lainaavat liikepankeista ja ovat velallisia niille.

Kun ostan kaupasta 100€:n edestä tavaroita, joista kauppiaan kustannukset ovat 80€, niin voiton lisäksi kauppiaan on uskottava siihen, että hän pystyy käyttämään saamaansa rahaa edelleen. Miksi hän uskoo? Hän kokemuksesta tietää, että hänen rahansa kelpaa yleiseen vaihdantaan. Tuo 100€ pitää sisällään lupauksen (valtion velan) siitä, että sillä voi kuitata 100€:n verot tai sillä voi maksaa kunnan hammaslääkärimaksun (kunnan velka). Voihan rahaa toki käyttää vaikka illalliseen. Tämä on kärjistettynä.

Kuninkaat takoivat ensimmäiset kolikot joita sitten käytettiin työvoiman, palveluiden ja tavaroiden ostamiseen. Vastaanottamalla nämä rahat kansalaiset saivat käyttöönsä varoja, joilla saattoi kuitata velkojaan kuninkaalle, lähinnä veroja tai sotimisvelvollisuuksia. Polku on johtanut nykyhetkeen. Toivon, että tämä kirjoitus aukaisee rahan velkaluonnetta. Miksi ottaisimme rahaa vastaan, jos joku taho ei olisi meille velkaa jotain sitä vastaan? Jotain lupauksia on pakko noihin valuuttoihin sisältyä? Vaihdantaahan nykyisyyskin on, mutta muoto on muuttunut paljon monimutkaisemmaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tässä selityksessä alkaa olemaan järkeä.

Historialinen katsauksesi on sinänsä lähellä totuutta. Historia on mielenkiintoista, mutta se ei kovin paljon selitä sitä mitä raha on tänä päivänä.

Tämä sinun selityksesi kelpaa minulle, vaikka itse selittäisin asian toisin.

Minun selitykseni ei kuitenkaan ole tarpeen, koska tämä sinun on riittävän hyvä.

Se suomen pankin sepustus on kyllä hirveetä skeidaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

No hyvä jos edes hitunen järkeä.

Toimituksen poiminnat