Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Yhteenveto Oulun kouluverkon vaiheista

  • Kuvassa valtuuston kokouksessa esitetyt yhteenvedot kustannusvertailusta.
    Kuvassa valtuuston kokouksessa esitetyt yhteenvedot kustannusvertailusta.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä liittyen Oulun koulut 2020-luvulla -esitykseen.

Ihan historiankirjoitustakin varten haluan vielä käydä tarkemmin läpi tätä kouluverkkoasiaa, valtuuston esitysten eroja sekä päätöksentekoa yleisemmin.

Tuo kesäkuinen valtuuston päätös antaa itselleni uskoa kansanvaltaisen järjestelmän toimivuuteen, jossa kuntalaisten valitsemat valtuutetut pystyvät ilman ulkoisia painostuksia tekemään kaupungin edun mukaisia päätöksiä. Ja erityisesti tässä asiassa; koulutus on tärkein voimavara mitä voimme antaa nuorillemme.

Julkisuudessa on annettu kuva, että voittanut esitys olisi suuressakin määrin kustannuksia lisäävä verrattuna pohjaesitykseen, joka puolestaan olisi kuulemma pelastanut kaupungin talouden. Näin on ainakin annettu ymmärtää. Itse nuo molemmat esitystekstit tuntevana epäilen asiaa.

Erot liittyvät siis Kiimingin ja Oulunsalon lukioihin, sekä niihin järjestelyihin joilla ao. lukiotilat joko otettaisiin tai ei otettaisi perusopetuksen käyttöön.

Seuraavassa eroavat kohdat voittaneessa esityksessä sekä pohjaesityksessä (suluissa): Kiimingin ja Oulunsalon lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan, eikä niihin sijoiteta peruskoulutuksen oppilaita (pohjaesitys: etä-monimuotolukio-pisteet entisiin kunnantaloihin ja nykyisiin rakennuksiin perusopetusta). Raksilan lukion perustamisen yhteydessä siellä aloittaa hieman vähemmän oppilaita. Oulunsalossa Niemenrannan ja Salonpään koulut säilyvät 0-6 luokkien kouluina, tarvittavat saneeraukset tai uudisrakennukset tehdään (pohjaesitys: vähemmän luokka-asteita, Salonpäähän uudisrakennus, muutostöitä entiseen lukioon). Kiimingissä Jokirannan koulu joko saneerataan tai korvataan uudisrakennuksella (pohjaesitys: uudisrakennus vähemmälle määrälle luokka-asteita). Kiimingissä Ylikylän koulun jatkamisessa ei määritellä luokka-asteita tarkemmin.

Huomattavaa on, että voittaneessa Tikkalan esityksessä on kaksi toimipistettä vähemmän kuin pohjaesityksessä. Lisäksi tiedämme, että juuri noissa entisiin kunnantaloihin ajatelluilla etä-monimuotolukio-pisteissä olisi oppilasta kohden ollut suuremmat kustannukset kuin tavanomaisissa lukioissa. Toimintamenoissa ei siis olisi ollut suurta eroa ainakaan nyt voittaneen esityksen haitaksi.

Investoinneissa puolestaan on vain kaksi mainitsemisen arvoista eroa: Salonpään ja Niemenrannan koulujen tarvittavat remontit ja mahdolliset uudisrakennukset määritellään myöhemmin (pohjaesitykseen varattu investointimäärä näihin liittyen oli 4 950 000 euroa). Eroa voi siis olla jonkin verran remonttien osalta sekä jos ja kun oppilasmäärät kasvavat ajan oloon. Toisena erona on Jokirannan koulun joko remontointi tai korjaus johon pohjaesityksessä oli varattuna 7 250 000 euroa. Tässä tapauksessa on mahdollista, että voittaneessa esityksessä selvittäisiin jopa pienemmillä summilla.

Huomattavaa on lisäksi, että Raksilan lukioon mahtuu voittaneessa esityksessä enemmän Oulun lukiolaisten tulevina vuosina lisääntyvää määrää. Tämä tuo tulevaisuudessa selkeitä säästöjä.

Joka tapauksessa erot sekä toimintakuluissa että investoinneissa ovat pienehköjä, etukäteen arvioituna kymmenen vuoden aikana sanotaan nyt alueella 0 .. 20 miljoonaa, joka on aika paljon pienempi kuin tässä yhteydessä esitetyt väitteet huimista 100 .. 200 miljoonan eroista. Tarkkaa summaa ei voi tällaisissa tilanteissa koskaan sanoa, koska vain yksi vaihtoehto voi toteutua ja kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy aina epätarkkuuksia. Mainittakoon, että sivistys- ja kulttuurilautakunnan budjetti on tarkastelujaksona kymmenen vuoden aikana yli 4 miljardia euroa.

Jostain syystä kaupungin virkamiehet eivät koskaan ota laskuissaan huomioon eri vaihtoehtojen aiheuttamia kuluja valtiolle (Kelalle) tai vanhemmille. Pohjaesityksen tapauksessa matkakustannukset tekevät tarkastelujaksolla helposti muutaman miljoonan lisäkulut mainituille tahoille.

Edelleen pidän selvänä, että pidentyvät toisen asteen koulumatkat tulevat ainakin jossain määrin lisäämään syrjäytymistä. Joku on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle suuruusluokkaa miljoona euroa. En saanut virkamiehiltä vastauksia, kun useampaan kertaan kysyin arvioita tästä syrjäytymisestä.

Kirjaan tähän vielä muistiksi valtuuston kokouksessa, juuri ennen äänestyksen alkamista sivistys- ja kulttuuripalvelujen esittämät vertailut pohjaesityksestä ja äänestyksessä voittaneesta Tikkalan esityksestä. Johtaja Penttilän mukaan voittaneessa esityksessä toimintamenot ovat vuositasolla 5.3 miljoonaa isommat ja investoinnit kymmenen vuoden aikana olisivat 67 miljoonaa isommat kuin pohjaesityksessä.

Mainittakoon, että kun Kastellin puolentoistatuhannen oppilaan koulukokonaisuuden hintana ilman arkkitehtuurisia lisäkuluja on arvioitu olleen 30 miljoonaa, niin voi ihmetellä, että mitä uusia mammuttikouluja kaupunkimme suunnittelee Kiiminkiin ja Oulunsaloon. Varmaankin nuo lisääntyneiden toimintakulujen edellyttämät reilut puolensataa uutta työntekijää sijoittuvat noihin salaperäisiin kouluihin.

Pohjaesityksille vaihtoehtoisia esityksiä oli sekä kaupunginhallituksen (6.6) että valtuuston (13.6) kokouksia varten tekemässä sekä keskustan, vasemmistoliiton, perussuomalaisten että vihreiden samoin ajattelevia valtuutettuja. Lisäksi äänestyksessä myös sdp:ltä tuli yhden äänen kannatus. Tässä on hyvä yhteistyön malli myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Juha Vuorio, DI

kaupunginvaltuutettu (ps)

 

Ylen aamu-uutisissa juttu kouluverkosta ja nuorista 16.6.2014: uutisessa kerrotaan että peruskoulunsa päättävistä nuorista entistä useampi joutuu muuttamaan kotoaan koulutuksen perässä. Lisäksi kerrotaan, että pidentyneet matkat vaikuttavat myös innokkuuteen opiskella. Eli pidentyvät matkat aiheuttavat myös sitä, että nuoret jäävät kokonaan ilman toisen asteen koulutusta.

Yle: Toisen asteen koulut yhä kauempana – vaarantaako Suomi koulutustason? Toisen asteen kouluja eli lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia on lakkautettu viime vuosina kiihtyvää tahtia. Erityisesti Itä-Suomessa koulut ovat yhä kauempana peruskoulun päättävistä nuorista.

Opetushallinnon raportti lukioiden kustannuksista Opetushallituksen taulukosta ilmenee, että noin 300 oppilaan lukioilla on pienimmät käyttökustannukset.

http://www.ouka.fi/kouluverkkoselvitys Sisälsi kolme vaihtoehtoista mallia, jostain syystä yksikään malli ei sisältänyt kolmen entisen kehyskunnan lukioiden säilyttämistä. Tämän perusteella voi todeta, että selvitys oli varsin tarkoitushakuinen. Huomattavaa on, että ei näissä raporteissa eikä myöhemmissäkään vertailuissa ole avattu lähdeaineistoa, mistä lopputulemien luvut ovat saatu laskettua.

Kaupunginvaltuuston 13.6.2016 pöytäkirja

Äänestystulos oli 31 – 36 muutosesityksen hyväksi

Keskusta: - pohjaesitys 6 ääntä / voittanut esitys 13 ääntä

Kokoomus: - pohjaesitys 13 ääntä / voittanut esitys 0 ääntä

Vasemmistoliitto: - pohjaesitys 0 ääntä / voittanut esitys 10 ääntä

SDP: - pohjaesitys 8 ääntä / voittanut esitys 1 ääni

Perussuomalaiset: - pohjaesitys 0 ääntä / voittanut esitys 8 ääntä

Vihreät: - pohjaesitys 3 ääntä / voittanut esitys 4 ääntä

KD: - pohjaesitys 1 ääni / voittanut esitys 0 ääntä

 

Tapahtumia aihepiiristä:

- 2014: ns. remonttiryhmä käsitteli myös ajatusta kolmen entisen kehyskunnan lukioiden lakkauttamisesta. Me perussuomalaisten edustajat kerroimme, että emme pidä ajatusta hyvänä.

- 2015: ns. remonttiryhmä 2 käsitteli linjausta kouluverkoksi. Väännön jälkeen hyväksyttiin tuo kuuluisa: ”lähikoulu alakoululaisille, aluekoulu yläkoululaisille ja siirrytään kohti tiivistettyä lukioverkkoa”. Tuossa osapuolilla oli eri käsitys siitä mitä tuo tiivistyminen tarkoittaa. Perussuomalaisille se tarkoitti kantakaupunkin lukioiden yhdistämistä siellä, missä se on kustannustehokasta. Jonka myös kerroimme asian käsittelyssä.

- 2015 syksyn talousarvio vuodelle 2016: esitimme talousarviopuheessa, että kouluverkkoselvityksessä tulee olla myös vaihtoehto, jossa entisten kehyskuntien lukiot säilyisivät.

- 2.5.2016: tulee ulos kouluverkkoselvitys odotusten mukaan myöhässä. Selvityksessä ei ollut sellaista vaihtoehtoa arvioituna, jossa entisten kehyskuntien lukiot olisivat säilyneet. Tämäkin oli odotusten mukaista. Raportissa esitetään Kiimingin ja Oulunsalon lukioiden lopettamista ja samalla perusopetuksen siirtymistä enenevässä määrin paikalliskeskuksiin. Haukiputaan lukio jatkaisi.

- 29.5.2016: Perussuomalaisten valtuustoryhmä tekee työryhmän raportin perusteella valtuuston puheenjohtajatoimikunnalle muutosesityksen, jossa Kiimingin ja Oulunsalon lukiot olisivat säilyneet ja ja tuon myötä myös niihin liittyvät nykyiset perusopetuksen koulut pääosin säilyisivät.

- 30.5.2016: kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginjohtaja tekee Oulun koulut 2020-luvulla -esityksen, jossa on muutoksia työryhmän esitykseen koskien Leinon puiston erityiskoulua Tuirassa, etä-monimuotolukio-pisteiden perustamista Kiiminkiin ja Oulunsaloon, sekä pieniä lievennyksiä perusopetuksen lähikoulujen vähentämiseen. Asia jätetään pöydälle.

- 6.6.2016: seuraavassa KH:n kokouksessa Mikko Raudaskoski tekee Anne Snellmannin kannattamana muutosesityksen, joka säilyttäisi Kiimingin ja Oulunsalon lukiot ja ylä/alakoulutilanteen pääosin nykyisellään. Muu oli samaa kuin pohjaesityksessä. Esitys häviää niukasti äänin 7 - 8. Jolloin kaupunginjohtajan esitys tulee valtuuston pohjaesitykseksi.

- 13.6.2016: kaupunginvaltuuston kokouksessa Sirpa Tikkala tekee käytännössä saman esityksen kuin Raudaskoski viikkoa aikaisemmin. Esitysten ja keskusteluosuuden jälkeen johtaja Mika Penttilä esittelee kustannuslaskelmien lopputuloksia liittyen molempiin esityksiin. Tuon jälkeisessä äänestyksessä Tikkalan esitys voittaa pohjaesityksen äänin 36 – 31. Asia on päätetty.

- 20.6.2016: kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin tehdä taloudelliset arviot valtuuston kouluverkkopäätöksestä elokuun 2016 aikana. Itse asia on tietenkin järkevä, mutta on siinä mielessä aika erikoista, koska tällaiset selvitykset kuuluvat ilman eri päätöstä virkamiesten tehtäviin. Elokuussa siis varmaan selviää mihin nuo salaperäiset noin kahta Kastellin mammuttikoulua vastaavat ylimääräiset rakennusinvestoinnit tulevat. Ja selviää myös minne nuo pohjaesitykseen verrattuna yli viiden miljoonan euron toimintakulujen vuotuiset lisäykset menevät. Tosin luultavasti ei selviä, koskapa KH äänestystuloksena nimenomaan päätti, että ei tehdä vertailuja pohjaesitykseen liittyen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat