Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Korkeakoulut ja suomen kieli

Jokin aika sitten oli eräässä tekniikan alan lehdessä uutinen koskien lahjoitusprofessuuria. Erityiseksi uutisen teki maininta, että Aalto-yliopisto kieltäytyi ottamasta tätä satojen tuhansien eurojen lahjoitusta vastaan. Miksi ihmeessä?

Kysessä on 1800-luvun lopulla syntyneen isänmaallisen liikemiehen Yrjö Koivusen säätiö, joka auttaa nimenomaan suomenkielisiä opiskelijoita. Kannattaa muistaa, että Suomi oli 1800-luvun alussa muuttumassa ruotsinkieliseksi, ja vasta Venäjän vallan etu tukea fennomaaneja toi suomen kielen toiseksi viralliseksi kieleksi maahamme. Tuon johdosta 1800-luvulla oli kielitaistelut, jossa suomenkieliset taistelivat saadakseen erilaisiin oppilaitoksiin suomenkielistä opetusta. Nuo ajat olivat varmaan tällä liikemiehellä mielessä säätiöinnissään.

Aalto-yliopisto torjui tuon 600 000 euron lahjoituksen, koska yliopistolle ei käy rajoittuminen suomen kieleen. Nämä laitokset tähtäävät kaikessa englantiin, jolloin tällä tavoin palkattavat määräaikaiset professuurit ja muut tutkimusvakanssit täytetään usein juuri ulkomaalaisilla tutkijoilla. Nämä antavat professuureihin kuuluvat opetukset sitten englanniksi. Ja seurauksena on myös se, että omien jatko-opiskelijoidemme työnsaanti ja tutkijaura vaikeutuvat.

Helsingin kauppakorkeakoulu teki muutamia vuosia sitten päätöksen lopettaa suomenkieliset koulutusohjelmat. Tällöin pääkaupungissamme ei olisi ollut enää suomenkielistä ekonomikoulutusta, pelkästään englannin- ja ruotsinkieliset. Onneksi painostus sai heidät sillä erää vetämään hankkeen takaisin. Nyt ao. kauppakorkea kuuluukin Aalto-yliopistoon; saa nähdä milloin tulee uusi yritys, niin päästään (heidän kannaltaan) takapajuisesta kielestämme eroon.

Itse olen työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta Nokia-konsernissa vuosien 1983 ja 2012 välillä. Nokian maailmanmenestyksen tekivät nimenomaan suomenkielisen koulutuksen saaneet insinöörit. Johtopäätös on selkeä; osaaminen ja asenne ovat tärkeämpiä kuin huippuunsa viritetty kielitaito.

Opetuksessa ja oppimisessa on suuri merkitys sillä, että sitä saa äidinkielellään. Toki yleinen kielellinen lahjakkuus vaihtelee, jolloin osalle vieraskielisestä koulutuksesta ei koidu suuria haittoja. Toisinpäin sanottuna osalle puolestaan syntyy. Moni omalla alallaan lahjakas opiskelija ei vieraskielisessä opetuksessa pysty kehittymään niin paljoa kuin suomenkielinen koulutus mahdollistaisi. Teemme siis hallaa omille nuorillemme.

Tämän korkeakoulujen suuntauksen, yhdessä muiden vastaavien suuntausten myötä, olemme palaamassa 1800-luvulle jossa eliitti käytti meille vierasta kieltä, ja vasta itsenäistyminen toi lopullisesti esimerkiksi suomenkieliset virkamiehet kaikkialle suomenkielisille alueille. Jos emme ole varuillamme niin tuo aidosti omakielinen aika jää vain vähän yli sadan vuoden pituiseksi.

Toivokaamme, että muiden yliopistojen ja korkeakoulujen johdoilla on viisautta ylläpitää suomenkielistä sivistystä ja kulttuuria.

Juha Vuorio, DI

kaupunginvaltuutettu, Oulu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, mitenkäs sen nyt kauniisti sanoisi, suomalaisen insinöörikoulutuksen suurin puute on minimiin vedetyt kieliopinnot. Se on ihan yhdentekevää, kuinka teknisesti loistava tuote on, jos sitä yrittää myydä tapettiin sulautuva ja rallienglantia solmioonsa mumiseva insinööri.

Jaakko Häkkinen

Insinööri tekee, myyjä myy. :)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Se on hyvinkin valitettavaa, että tällaiset huippuopistot suosivat englantia suomen kielen sijaan, ikään kuin kielemme olisi jotenkin riittämätön ja kehittymätön teknisiin asioihin. Muutoinkin yliopistomaailmassa tunnutaan suosivat englantia. Toki monet tutkimukset ja tärkeät oppikirjat ovat englanniksi, mutta kyllähän ne voidaan kääntää. Suomi on ihan käyttökelpoinen kieli. Toivottavasti hallitus tekisi tälle englannin ylivallalle jotain. Tällainen kun jo uhkaa suomen kieltä ja ajan mittaan se kutistuu samanlaiseksi kotikieleksi, mitä se oli 1800-luvulla. Eikös joku Nokian pomo jopa ehdottannut englantia Suomen viralliseksi kieleksi? Tällainen olisi jo kuolinisku kielellemme pitkällä aikavälillä.

Ei kieli ole vain tapa kommunikoida. Se on myös väline kielen puhujan kulttuuriin ja historiaan.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Arvelen tuon yksisilmäisen ja yksinkertaistavan suhtautumisen kieleen johtuvan länsimaiselle ajattelulle tyypillisestä lineaarisuudesta. Ei ymmärretä kielen kolmiulotteisuutta vaan nähdään se suoraviivaisena janana. Jossa alussa ollaan vaikkapa englannin suhteen kielitaidottomia ja kun tarpeeksi päästään toiseen reunaan ollaankin jo "kaksikielisiä". Väärin. Kaksikieliseksi voi tulla vain lapsena esimerkiksi jos vanhemmista toinen puhuu lapselle eri kieltä tai ympäröivän yhteiskunnan kieli on jokin muu kuin vanhempien. Onpa täällä Uudessa Suomessakin jotkut vanhat ukot väittäneet naama pokerilla, että "nuoret suomalaiset ovat jo käytännössä kaksikielisiä" viitaten heidän erinomaiseen englannin taitoonsa. Tämän toteaminen harhaluuloksi ei tarkoita sitä, etteivätkö nykyiset nuoret puhuisi varsin hyvää englantia. Joidenkin selvitysten mukaan suomalaiset ovat englannintaidoiltaan parempia kuin ruotsalaiset. Suomalaiset menevät myös ahkerammin opiskelijavaihtoon kuin ruotsalaiset, mikä saattaa vaikutta asiaan. Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että perusopetus korkeakouluissa tulisi edelleen olla äidinkielellä – Suomessa siis suomella. Ehkä tässä "englanti viralliseksi kieleksi"-ehdottelussa on kielikysymysten mutkikkuuden yksinkertaistamisen lisäksi kyse myös suomalaisten heikosta itsetunnosta. Siitä, että omituista kieltämme puhuu maailmassa vain noin 6 miljoonaa ihmistä tehdään jokin hirveä ongelma. Se voi myös olla vahvuus, sillä kuten Ville Mäki tuossa edellä totesi kieli on myös ikkuna kyseisen kielen kulttuuriin ja historiaan. Sieltä meillä suomalaisilla on paljonkin annettavaa. Anglo-amerikkalaisen maailman kielessä, kulttuurissa ja historiassa sen sijaan olemme taas aika lailla vieraassa metsässä. Tai sehän ei ole metsä ollenkaan vaan ihan jokin muu paikka. Tuonkin sanan merkitys on aivan eri suomessa ja englannissa. Suomessa metsään liittyy selkeämmin myönteisiä konnotaatioita ja sitä käytetään helposti kodin vertauskuvana. Useimmissa eurooppalaisissa kulttuureissa näin ei ole. Ehkä siksi näiltä englanti-fanittajilta pitäisikin kysyä, miksi meidän pitäisi olla samanlaisia kuin muut?

Pekka Pylkkönen

Erityisesti yliopistopuolella insinööriopintojen vaatima luonnontieteen osaaminen on hyvin haastava urakka lähes kaikille. Kvanttimekaniikan, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden tai vaikka statistisen fysiikan konseptit ovat niin kovaa kamaa, että puolikielisellä ymmärrys jää varmaan väistämättä vajaaksi.

Tekniset opinnot olisi hyvä suorittaa kielellä jolla pystyy vaivattomasti myös ajattelemaan.

Yhdyn kyllä myös Solakiven näkemykseen kielitaidon merkityksestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuotanoin.... kyllä tärkeintä on kuitenkin itse insinööritaitojen opiskelu kielellä, joka tukee eniten itse opiskelua. Suomalaisten nuorten englanti alkaa olla jo todella hyvää, mutta ruotsalaisia emme vielä siinä taidossa voita. Aikaisemmin monet Polin opiskelijat osasivat myös hyvin saksaa, joka nykyään onkin väistynyt englannin tieltä melkein kokonaan...kiitos pakkoruotsin.

Tiedän monia polilaisia, jotka ovat ammattinsa ohella kartuttaneet kielitaitoaan myöhemmin ammatin ohella ja opiskelemalla.... tosin monet pakon sanelemana työnsä ohella ulkomailla. Kysehän on kuitenkin opintojen pitkittymisestä eli kuinka paljon siihen halutaan uhrata aikaa. Englanti nyt kuitenkin on se tärkein kieli oppia todella hyvin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen melko varma, että englanti on syrjäyttänyt Polilla saksan, koska niin harva lukee enää saksaa A-kielenä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #6

Näin tietysti on, mutta englanti on nyt vain nuorisokulttuurin joka osalla se ehdoton ja tärkein kieli. Putoat täysin luuseriksi, jos et osaa englantia.... Jo netin käyttö, elokuvat ja nykymusiikki vaatii englantia nuorilta - ei siinä saksaa kukaan nuori kaipaa:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Tarkoitukseni ei ollut arvioida minkään kielen hyödyllisyyttä, kunhan puutuin tuohon ontuvaan logiikkaan syy-yhteydestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mikä logiikassa on vikana? Nuoret valitsevat A-kieleksi toki itselleen hyödyllisemmän kielen ja myöskin jatko-opiskeluissa käytetymmän. Eikö siinä ole syy-yhteyttä tarpeeksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

On, mutta silloin ei kannata kertoa ihan muuta syy-yhteyttä selittäväksi tekijäksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Vetoamalla nuorisokulttuuriin, niin se on kuitenkin sen ikäisillä se ajankohtaisin aika, milloin valintoja tehdään peruskoulussa. Ei silloin ajatella saksoja eikä ranskoja siinä hetkessä...kertoo neljän kouluikäisen lapsen mummu:) Tuskin vanhemmatkaan muuhun kannustavat.

Toimituksen poiminnat