Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Ajatuksia Oulun kouluverkosta

Kevällä 2014 palveluverkkotyöryhmälle esitettiin suunnitelma entisten kehyskuntien lukioiden vähentämisestä tai lopettamisesta. Tosin tuolloin ei tehty muita lukiopäätöksiä, kuin Pateniemen ja Merikosken lukioiden yhdistäminen. Käytännössä tuo esitettiin niin, että se tarkoitti Pateniemen lukion lopettamista siten, että opiskelupaikat siirtyvät Tuiraan.

Nyt syksyllä 2015 tehdyssä talousarviossa puolestaan esitettiin ns. kampuslukiomallia, jossa kaikki lukiot keskitettäisiin yhdelle ”kampukselle” Oulun keskustaan muutaman kilometrin sisälle toisistaan.

Talousarvion hyväksynnässä tämä kirjaus kuitenkin jätettiin pois. Tilalle jäi yleismaininta että alakoululaisille tarjotaan lähikoulu, yläkoululaisille aluekoulu ja siirrytään asteittain kohti keskitettyä lukioverkkoa.

Perussuomalaisten ryhmä ajatteli ja esitti talousarvioin käsittelyssä, että kanta-Oulun lukioverkkoa voi hyvin tiivistää, jos siitä tulee muuta etua kouluverkkoon. Mutta kolmen entisen kehyskunnan lukiot tulisi säilyttää.

Talousarviossa päätettiin myös kouluverkkoselvityksestä, jonka tulee valmistua jo maaliskuussa. Suullisesti myös esitettiin, että se myös päätetään maaliskuun valtuustossa. Pidimme aikataulua epärealistisena, mutta emme alkaneet inttämään asiasta.

Lukioiden keskittäminen esitetään siten, että kun luovutaan mm. entisten kehyskuntien lukioista, niin saadaan tiloja perusopetukseen ja turvattua lähikouluperiaate. Jostain syysta ainakin vielä jokin aika sitten samaan aikaan oltiin joissain esityksissä lopettamassa kyläkouluja, joka puolestaan sisälsi ajatuksen, että lopettamiset voidaan tehdä jos lukiotilat vapautuvat perusopetuksen käyttöön.

Nyt selvityksen edettyä, on tullut myös malleja joissa ensin Haukiputaan lukio onkin ollut mukana. Ja nyt on myös malli, jossa myös Oulunsalon lukio on mukana. Kun vielä saataisiin malli, jota itse esitimme jossa myös Kiiminkin lukio säilyy, niin silloin alkaisi näyttämään hyvältä. Kanta-Oulun lukioverkkoa kannttaa varmaan tiivistää joka tapauksessa; ainakin olen siinä uskossa, että se on opetustilojen kokonaisuuden kannalta järkevää.

Nyt toteutetussa kuntalaiskyselyssä tuli ilmi, että ainakaan tällä hetkellä ihmiset eivät pidä tärkeänä, että lukiot sijaitsevat lähellä muita lukioita, ammattioppilaitoksia tai korkeakouluja. Kyselystä väitettiin, että sen kysymykset olisivat olleet johdattelevia, mutta itse en sellaista huomannut.

Kaikenlaisia kummallisia huomioita on kuitenkin matkan varrella tullut tehtyä. Esimerkiksi:

Viimekin vuonna, kun näitä verkkoja alettiin käymään läpi, niin koko ajan korostettiin oppilasmäärän kasvua suunnilleen peräkkäisissä lauseissa tuon kampuslukiomallin (tai vastaavan) esittelyn kanssa. Varmaankin oppilasmäärät ovat (onneksi) kasvussa, mutta ylivoimainen enemmistö kasvusta on talousarvion liitteen mukaan kanta-Oulun alueella. Ja pienempi osa kasvusta sitten jakaantuu kolmen entisen kehyskunnan alueelle.

Ihmetyttää virkamiesten lausunnot, kuten kuultiin Kiimingin kouluraadissa, joissa puhutaan lukioiden vajaakäytöstä, mutta lukuihin otetaan kolmen entisen kehyskunnan lukioiden lisäksi Pateniemen lukio, joka käytännössä on jo päätetty lakkauttaa. Tiettävästi juuri Pateniemellä on huonoimmat tunnusluvut, ja osittain juuri tästä lakkautuksenkin aiheuttamsta hakijamäärän vähenemisestä johtuen. Mutta olivatpa luvut mitä tahansa, niin ihmettyttää, miksi Pateniemi esitetään samaan aikaan noiden kolmen muun kanssa.

Kiimingin kouluraadissa (10.2) kuulimme koulukuljetuksista aika kummaltakin kuulostavan väitteen. Kysyjä ihmetteli, että koulukuljetukset Kiimingissä on kilpailutettu siten, että lukiolaiset eivät pääse tällaisiin kuljetuksiin mukaan edes maksamalla matkalippua. Kun ottaa huomioon, että koulukuljetusten kannalta Kiimingissä on joukkoliikennettä huononnettu, niin kummaltahan tuo kuulostaa.

On esitetty, että laita-alueiden koululaiset haluaisivat mielummin Oulun keskustan lukioihin. Tästä minun on vaikea sanoa kuinka yleistä tuo on. Mutta on esitetty myös tavallaan vastakkainen väite Jäälin alueesta; Jäälistä Ouluun kuljettaessa matkojen Kela-korvausten 10 km ylittyy, mutta Jäälistä Kiiminkiin kuljettaessa tuo 10 km ei ylity. Tällöin seuraa, että samanhintaisista bussilipuista Ouluun kuljettaessa saa korvauksia, mutta lähemmäksi Kiiminkiin kuljettaessa ei saa. Eli on taloudellisesti edullisempaa mennä Jäälistä keskustan lukioihin kuin Kiiminkiin.

Yleisesti ottaen eräs asia on ihmetyttänyt tämänaiheisissa keskusteluissa. Kun virkamiehet tekevät laskelmia niin se, että jokin asia aiheuttaa kustannuksia valtiolle (esim. Kela-korvaukset), ei ole argumentti tai laskennan osa. Valtiolle tulevat kustannukset eivät vaikuta siis kaupungin virkamiesten esityksissä mitään.

Tähän voisi lisätä että esimerkiksi lasten vanhemmille (tai koululaisille) tulevat kustannukset eivät myöskään ole argumentti virkamiehillä. Mutta näistä voi ja pitää tietenkin syyttää lopun perin meitä luottamuhenkilöitä, koska sallimme tällaisen toiminnan.

On myös heitetty, että ”kampuslukiota” viedään eteenpäin, koska se toisi lisää ihmsiä Oulun keskustaan, jonka kaupunkimaisuutta halutaan edistää. En tietenkään osaa sanoa pitääkö tälläinen ajatus paikkaansa. Tosin olisihan se hyvä että Pohjois-Suomen suurimman kaupungin keskusta elävöityisi, mutta en silti haluaisi ottaa sitä asiaa valintakriteeriksi.

Kun päätettiin tuosta kouluverkkoselvityksestä, niin koska se on siis valmistumassa ja päätettäväksi maaliskuussa, niin sen myötä ehtii myös aloittaa välttämättömimpiä remontteja tai uudisrakennuksia kuten Jäälissä olevaa Laivakankaan koulua jo tänä vuonna. No, nyt tuon prosessin jo etukäteen oletetun viivästymisen myötä tuo ei toteudu ainakaan tässä järjestyksessä. Toivokaamme, että tilakeskuksen yleisistä määrärahoista riittää tällaisten kiireellisten hankkeiden suunniteelumäärärahoja tarpeeksi.

Eräs asia, joka on paljastunut viime syksyn ja tämän talven aikana ainakin meille ei-Kiiminkiläisille, on Kiimingin yläkoulu (Jokiranta), joka aika monen asiaa tuntevan mielestä on purkukunnossa. Tai ainakin sellaisessa kunnossa, että lisäremonteista ei ole enää hyötyä sen ilmanlaadun parantamiseksi. Paikkakuntalaisia kuunnellessa tulee mieleen, että tämäkin on ollut oikeasti tiedossa jo aiemmin.

Usein on sanottu, että kun ammattikoululaiset voivat kulkea kauempana koulussa, niin kyllä lukiolaiset joutavat myös kulkemaan. Monet ovat myös verranneet omia pitkiä koulumatkojaan omassa nuoruudessa ja käyttäneet näitä perusteina harvemmalle lukioverkolle. Toisaalta voi sanoa, että ammattikoululaisilla onkin isot keskeytysluvut opinnoissa. Myös voi ajatella, että tällä hetkellä lukiot ovat tarjonneet sellaisille koululaisille, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole selkeytyneet, mahdollisuuden toisen asteen opintoihin suhteellisen lähellä.

Kun muistetaan, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle lähteestä riippuen puolesta miljoonasta miljoonaan euroon, niin tähän asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuin mitä nyt on tehty.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kempeleessä, Limingassa ja Muhoksella luetaan kiitosrukouksia kun ei tullut Oulun kosintaan suostuttua. Onhan esmes Oulunsalosta tulossa hyvää vauhtia kaikista palveluista riisuttu nukkumalähiö, jossa kyllä on meluongelma.

Toimituksen poiminnat