Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Oulun valtuuston istunnot 2012

Minut valittiin kunnallisvaaleisa lokakuun lopussa 2012 Oulun kaupunginvaltuustoon. Kerron näillä sivuilla kokemuksiani tähän liittyvistä tapahtumista.

PIIRISIHTEERI: olin vuoden 2012 alusta alkaen perussuomalaisten Oulun piirin sihteerinä. Ja koska minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta vaaliasioista ja toisaalta koska piirisihteerinä olin kohtalaisen paljon tekemisissä vaalijärjestelyjen kanssa en ehtinyt kampanjoida ennenkuin varsinaisen äänestyksen aikoina. Ennakkoäänestyksessähän tulee äänistä melkein puolet.

VARSINAISENA VAALIPÄIVÄNÄ olin Kuivasjärvellä vaalilautakunnassa (eli siis vaalitoimitsijana). Siinä meni koko päivä. Tuttujakin kävi äänestämässä.

KUNNANVALTUUSTOT perustuvat valtuustoryhmiin. Oulun perussuomalaisille tuli 8 varsinaista ja 8 varajäsentä ryhmään. Ennen ensimmäistä valtuuston kokousta meillä ehti olla järjestäytymiskokous ja valtuustoistunnon valmistelukokous; lähtökohtaisesti kaikki valtuustoryhmät kokoontuvat aina ennen valtuuston kokouksia.

Ensimmäinen valtuuston kokous oli tasan 15 päivää vaalien jälkeen. Tämä johtui Oulun poikkeuksellisesta järjestelystä liityen viiden kunnan liitokseen, joka astui voimaan vuodenvaihteessa. Kunnissa siis ajateltiin, että yhteisesti valitun valtuuston piti alkaa toimimaan etuajassa koska marras-joulukuissa tehtiin jo yhdistyneeseen kuntaan liittyviä päätöksiä.

Ensimmäisessä istunnossa (12.11) mm:

  • valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
  • valittiin kaupunginhallitus puheenjohtajineen; tässä oli erikoisen oloinen episodi kun valittu puheenjohtaja halusi jäävätä itsensä tämän asian käsittelyn ajaksi ja varavaltuutettu tuli istumaan hänen paikalleen täksi ajaksi (tulipahan ylimääräinen istuntopalkkio)
  • hyväksyttiin kaupunginvaltuuston työjärjestys, johtosääntö, hallintosääntö, Oulun johtamisjärjestelmä
  • lisäksi hyväksytiin useita johtosääntöjä, rakennusjärjestys ja liikelaitosten perustamisen säännöt
  • päätettiin pitää veroprosentti laskennallisesti ennallaan eli arvossa 19.25 %
  • lisäksi käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen uusiminen näiden kuntaliitosten näkökulmasta

Sellaista vain haluan sanoa, että mielestäni oli täysin perusteetonta laittaa pari viikkoa aikaisemmin valitut uudet valtuutetut päättämään esimerksi noita työjärjestyksiä, hallintosääntöjä ja vaikkapa palkkiota! Ei voi ajatella, että parin päivän perehtymisellä voi tuollaisiin asioihin ottaa kantaa ja nuo asiat päätettiin käytännössä koko neljän vuoden ajaksi! Nuo äänestykset olisi pitänyt hoitaa jotenkin niin (mieleen tulee useitakin vaihtoehtoja), että niihin olisi ehtinyt kokematonkin perehtyä. No tällä tavoin saatiin suurimmalla varmuudella halutut tulokset aikaiseksi.

Toinen istunto:

Tässä istunnossa käsiteltiin kaupunginjohtajan julkaisema talousarvio. Talousarvio siis esiteltiin ja siitä käytiin ns. lähetekeskustelu. Lähetekeskustelu sisälsi siihen valtuutettujen tekemät muutos- ja ponsiesitykset.

Istuttiin koko päivä aamuyhdeksästä jonnekkin iltakuuteen tai -seitsemään.

Kolmas istunto:

Tässä istunnossa äänestettiin ensin kaikista muutosehdotuksista periaatteella, että "EI" tarkoitti tehdyn muutosesityksen kannattamista ja puolestaan "JAA" tarkoitti kaupunginjohtajan esityksen kannattamista.

Sekä muutos- että ponsiesitykset olivat kopioita käsinkirjoitetuista papereista.

Tämän jälkeen käytiin vastaavalla tavalla läpi ponnet. Tosin tässä logiikka oli puolestaan se, että "Jaa" tarkoitti tehdyn ponnen kannattamista ja "EI" puolestaan sen hylkäämistä. Kun tätä puheenjohtaja ei huomannut sanoa, niin ehdin äänestää ensimmäisessä ponnessa väärinpäin; onneksi ei vaikuttanut tulokseen.

Muutoin oli yllättävää, kuinka puoluesidonnaisia kaikki äänestykset olivat. Useimmat äänestykset olivat sellaisia, että esityksen tehneen valtuutetun puolue äänesti sen puolesta ja kaikki muut vastaan. Aion itse yrittää jatkossa päästä eroon tuollaisesta, ja pyrkiä äänestämään hyvän esityksen puolesta riippumatta kuka sitä esittää. Ja sikäli kuin huomasin niin yksikään muutosehdotus ei mennyt läpi.

Eräs suuri kysymys oli (vanhan asuinalueen) Korvensuoran yhtenäiskoulu vastaan (uuden suunnitellun alueen) Hiukkavaaran monitoimitalo. Tässä oltiin kokousta edeltävässä hallituksen kokouksessa päädytty esittämään suunnittelumäärärahaa molemmille, jolloin ainakin korvensuoralaisille tuli käsitys, että heidän jopa vuosikymmeniä heikossa tilanteessa ollut koulutilanne paranisi lähivuosina.

Arvokkaalle Viinivaaran luontoalueelle tehty vedenottamon suunnitelma oli alunperin kaupunginjohtajan esityksessä, tai ainakin sen eteenpäinvieminen/suunnittelu tms. Mutta koska pari päivää aikaisemmin Vaasan hallinto-oikeudesta oli juttu tullut takaisin varustettuna kaneetilla, että hanke pitää esittää yhtenä kokonaisuutena eikä osissa, niin asia palautui kaupungille. Ja maininta poistettiin talousarviosta.

Eräs mielenkiintoinen episodi oli, kun Kiimingin Laivakankaan urheilutiloista oli (hieman yksinkertaistaen sanottuna) kolme eri ehdotusta. Ja kun puheenjohtaja pani ensin vastakkain kalleimman ja toisiksi halvimman, niin tällöin kallein eli täysimääräinen urheilualue voitti ensimmäisen kierroksen. Tässä vaiheessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja ilmoitti: "ryhmänjohtajat koolle". Ja muutaman minuutin kokoontumisen jälkeen kukin ryhmänjohtaja kutsui puolestaan oman ryhmänsä myös koolle omaan kokoukseensa. Ilman korkeampaa matematiikkaa voi päätellä, että kokousten aiheena oli varmistaa, että tämän aiheen toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voittaa tämän kalleimman esityksen. Luulen että näin olisi käynyt joka tapauksessa, mutta voi päätellä, että näissä äänestyksissä ei jätetä mitään sattuman varaan, eihän se nyt käy että valtuutetut äänestäisivät oman päänsä mukaisesti.

VALTUUSTOKOULUTUS www.ouka.fi/valtuustokoulutus
Kaupunki järjesti uusille valtuutetuille torstai-iltaisin marras-helmikuissa kymmenkunta perehdyttämistilaisuutta, jossa valtuutetuille ja varavaltuutetuille kerrottiin kaupungin toimintojen eri osista. Nämä esitykset löytyvät oheisesta linkistä ja ainakin itselleni nämä olivat tosi antoisia; onnistuin osallistumaan kaikkiin näihin. Suurkiitokset!

 

Ja vielä loppuun kevennykseksi uutinen:

Kunnille sälytetty 535 erilaista tehtävää

Kuntien tehtäviä kartoittanut ylijohtaja Silja Hiironniemi löysi kunnille 535 tehtävää, tien varsien lumiaitojen laitosta solariumlaittaiden tarkastuksiin. Tarkemmin jaoteltuna tuo sisältää yhteensä noin tuhat alitehtävää.  Tämän selvityksen pohjalta jatkuu työ kuntien tehtävien määrittelystä. Lue Kuntien tehtävien kartoitus -raportti TÄSTÄ

Raportti sisältää 156 sivua. Huomattavaa on, että puolet tehtävistä on tullut (eduskunta viisaudessaan säätänyt) vuoden 2000 jälkeen. Emme ole ihan viisaita, emmehän?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset